sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kasvissyönnistä.

Ihan aluksi ISO KIITOS kaikille, jotka kommentoitte edelliseen merkintääni! Pelkäsin ihan älyttömästi vastaanottoa, koska hei, kuka nyt tuommoisesta julkisesti kirjoittaa (paitsi minä) ja odotin ihan hirveää paheksuntaa ja vihaisia kommentteja, mutta sainkin vain ihania osanottoja ja positiivista palautetta. Kiitos hurjan paljon, ja anteeksi etten mä vastannut niihin kommentteihin. Halusin tälleen kaikille yhteisesti sanoa että merkitys oli suuri ja olin ihan superliikuttunut. Tuki ja kannustus tuntui valtavalta ja ihan sellaiselta että enhän mä nyt tuommosta ansaitse ollenkaan. Joten... kiitos.

Ja sitten! Mulla onkin jopa ihan asiaa mistä haluan kirjoittaa! Nimittäin kasvissyönti!
Mä en ole ihan varma miksi haluan kiusata itseäni tälleen, mutta koen nyt kuitenkin sen verran vahvan halun kirjoittaa tästä, että ei maha mittään! Koen kasvissyönnin ja etenkin oman kasvisruokavalioni aika tulenarkana aiheena ja oon aina ihan varma että joku hyökkää mun kimppuun ja pommittaa kysymyksillä joihin en osaa millään vastata jos vaan teen pienenkin virheen tai paljastan tietämättömyyteni. Ja silti haluan julkisesti puhua tästä, hyi kamalaa! Oon varmaan vähän masokisti, mutta sama se: tulkoon mitä tulkoon!
Yksi mun opiskelukaveri sanoi tuossa alkuviikosta kampuksella kun puhuttiin ylioppilaslehdestä johon se oli kirjoittanut yhden artikkelin, että hei, sustahan sais hyvän jutun lehteen kun oot kasvissyöjä. Minä heti tietysti kieltäydyin, että ei saisi, kun oon ihan oikeasti sitä mieltä, ettei mun kasvissyönti kestä lähempää tarkastelua ja että siitä irtoaa pohja ihan saman tien jos nostan sen päivänvaloon. Silti koen kasvissyönnin hurjan tärkeänä periaatteena ja elämäntapana, eettisenä valintana ja oon aina ihan haltioissani jos tapaan muita kasvissyöjiä ja etenkin vegaaneja! Tuleehan siitä sellanen tietynlainen yhtenäisyyden tunne ja ennenkaikkea mä haluan kuulla muiden periaatteita ja ajatuksia aiheesta!

Ehkä siksi mulle omasta ruokavaliostani puhuminen on niin hankalaa, kun aloitin alkujaan kasvissyönnin sellaisena periaatteettomana kokeiluna. Mun joku silloinen kaveri oli kasvissyöjä ja sittemmin siirtyi vegaaniksi ja jotenkin siitä innostuin ja mietin että JOO, kasvisruoka on paljon terveellisempää ja uskoin ihan vakavasti sen sopivan mulle paremmin kuin lihan syömisen. Eli ei siis niin kuin mitään järkevää syytä! Muutenkin mun kasvissyönti oli vähän mitä oli. En missään vaiheessa sitä niin vakavissani noudattanu ja söin silloin tällöin punaista lihaa, kanaa ja kalaa, mutta pääasiallisesti pelkästään kasvislinjalla. Omantunnon pistoksia tietty podin hurjasti aina "sorruttuani", mutta toisaalta, eihän mulla ollut mitään suurempaa periaatetta siinä takana. Onneksi sit oon väistämättä vähän ajatellut asiaa ja nykyisin tämä on nimenomaan periaatteellista, kannanotto ja mielipiteen ilmaus - plus kasvisruoka nyt vain on ihan superhyvää, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Punaisen lihan ja kanan syöminen mulla jäi kokonaan jo vuosia sitten, joskin kalaa söin satunnaisesti vielä vuonna 2009.
Syvällisempiä periaatteita mä en uskalla alkaa tähän kirjoitella. Tai no, äh. Yksi minkä mä monesti nostan esille kun multa kysytään että miksi sä olet kasvissyöjä on se, että en vaan haluais millään tukea lihan tehotuotantoa. Mä en halua olla millään tapaa osallinen sen toiminnan kanssa. Kananmunatkin tuottaa mulle päänvaivaa, en oikein tahtois niitäkään syödä, joten meille ei edes kananmunia kotiin osteta. Joissakin tuotteissa joskus on kananmunaa vähän, en oikein sitä enää niin tarkkaavaisesti seuraa, mutta jos huomaan että tuote sisältää kananmunaa niin heti nihkeilen ja poden huonoa omaatuntoa... Mutta loppujen lopuksi mä tiedän näistä asioista hyvin vähän. Opin kuitenkin onneksi kaiken aikaa uutta ja sellaista hienoista valveutumista tapahtuu melkein päivittäin. Se on musta ihanaa, oppiminen on niin hienoa ja no, oon mä sisimmässäni vähän eläinaktivisti. Mut sillain nimellisesti vaan (vaikka penskana mun silloisen parhaan kaverin kanssa muodostettiinkin ihan tietoisesti kahden hengen eläinten-/luonnonsuojelukerho ja haluttiin tehdä hirveesti asioita eläinten hyväksi, vaikkakin se sit jäikin vain kantaaottavien sarjakuvien piirtelyn, roskaajien dissaamisen ja WWF:n tuotteiden myymisen tasolle!). Oon vähän huono ottamaan enemmän selvää asioista ja ottaakseni osaa erinäisten järjestöjen (kuten esim. Animalian) toimintaan, vaikka haluaisinkin. Kai mua vähän pelottaa että en ole 'tarpeeksi' periaatteellinen ja pätevä, ja että oon vaan pinnallinen ja kasvissyöjä muotisyistä (mikä ei kyllä pidä paikkaansa!).
Onnistuin yllättämään erään toisen tuttavan kanssa kerran kehumalla sen poikaystävää, joka kuulemma käy metsällä silloin tällöin ja kanssa sit kokkaa kotona pyytämäänsä riistaa. Varmaan sitä oletetaan että kasvissyöjänä raavin moisilta hirviöiltä silmät päästä, mutta musta se on oikeasti aika hienoa, että hakee itse oman sapuskansa metsästä kuin että väijyis supermarketin lihatiskillä ostoskärryjen kanssa sitä muovirasiaan käärittyä jauhelihaa. Jos sitä lihaa on syötävä niin parempi vaihtoehto tuo on kuin että tukee sitä lihanjalostamoa, jossa lihakarjalla on syntymästä asti surkeat olot ja missä ne päästetään päiviltä nopeutta tai kivuttomuutta ajattelematta.

Mut en mä silti halua ketään käännyttää. Se on jokaisen oma valinta. Mulla nousee niskakarvat pystyyn pakostakin jos tapaan sellasia vegaaneja tai vegetaristeja jotka ihan avoimesti ja kovaan ääneen alkaa tuputtaa näkemyksiään väkisin muille. Koen sen vähän samanlaisena asiana kuin jos joku tulee tuputtamaan mulle uskontoaan. En mä sitä epäile, etteikö moni olisi sen takia "kääntynyt", mutta musta jokaisella pitäis olla valinnanvapaus ja oikeus tehdä elämässään niitä päätöksiä mihin itse sattuu törmäämään ja jotka näkee tärkeiksi tehdä ilman, että jatkuvasti joku kiihkomielisenä kuiskii korvaan että TÄMÄ ON AINOA OIKEA TAPA. Mutta tämäkin on vain mun mielipide!
Huh, olisinkohan mä höpötellyt jo tarpeeksi. En muuten oo! Pakko mainita, että olen kokeillut myös vegaanina oloa! Tosin siitä on jo kaksi vuotta. :I Mutta mä rakastin sitä, tuli oikeasti sellainen olo että NYT mä teen jotain oikein! Tosin en nyt sitä riittävän oikein tehnyt, koska söin ihan liian vähän ja paino lähti laskuun liikaa, eli epäilen vähän että ehkä vegaanius siinä elämäntilanteessa oli mulle vain yksi tapa lisää kontrolloida syömistäni ja laihduttaa, mutta kyllä mä sen vielä joskus teen ja sillä kerralla oikein! Moni sekasyöjä usein kauhistelee vegaaneja, että eiks se oo ihan hirveen hankalaa ja vaivalloista ja mitä silloin voi muka enää syödä, mutta kun eihän se ees oo! Kyllä musta aluksi toki tuntui hieman vaikealta löytää ne vegaaniset tuotteet kauppojen hyllyiltä, mutta onneksi jotkut nettisivut jeesaavat ja noi jutut oppi nopeasti! ...mistä tulikin mieleeni, että esim. eläinystävällisistä kosmetiikkatuotteista mä en tiedä hölkäsen pöläystäkään, että jos on vinkkejä, niin kertokaa, suositelkaa, valistakaa! Niihin mä haluaisin seuraavaksi perehtyä.
Mites lukijakunta? Tiedän että siellä on ainakin pari vegaania, olisi ihanaa kuulla jengin omia ajatuksia ja kokemuksia, kertomuksia siitä että miksi olet kasvissyöjä/vegaani, mielipiteitä sun muuta!


(Vegaaninoidat ja jyväzombiet löyty Googlesta hakusanoilla "vegetarian funny".)

8 kommenttia:

  1. Näin vegaanina voisin sanoa, että jos tahtoo tehdä jotain eläinten vuoksi, niin mielummin jättää kaikki maitotuotteet pois, kuin että lopettaa lihan syönnin. Maidon takia lehmiä "raiskataan", pakotetaan raskaaksi ja sitten kun poikaset syntyvät, ne viedään pois emoilta.

    Jos joku luulee, että maitoteollisuudessa ei sentään tapeta eläimiä, niin tämä on täyttä valetta. Suurin osa urospuolisista vasikoista tapetaan heti. Se maito kun pitää saada ihmisille.

    Maitotuotanto on kuitenkin käsikädessä lihatuotannon kautta. Usein ne lehmät, jotka maitoa ovat tarpeeksi tuottaneet, menevät sitten teuraaksi.

    Vegaanisuudessa ei kannata keskittyä niihin tuotteisiin, vaan tuoreisiin hedelmiin ja vihanneksiin. Oletko koskaan kokeillut tehdä pirtelöä? Banaania, taateleita ja mantelimaitoa sekaisin tehosekoittimessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Noinhan se kyllä on. Musta tuntuu että etenkin Suomessa toi maitoteollisuus on aika kaunisteltua julkisuudessa (esim. Valion mainokset...............) ja olin mä jopa näistä mainitsemistasi asioista tietoinen. Siinä suhteessa minä - ja varmasti moni muukin - sulkee kuitenkin herkästi silmänsä maitoteollisuudelta ja kelaa vain että mitä kourallinen vegaaneja mahtaa muuta maailmaa vastaan, joka käyttää eläinkuntaa julkeasti hyväkseen. En mä ala tässä argumentoida vastaan, ihan asiaa naputtelit ja annoit ajattelemisen aihetta, kiitos!

      Ja joooo, on noita pirtelöitä tullu tehtyä, kiitti kuitenkin tästä vinkistä! Pitää testata heti tilaisuuden tullen! :)

      Poista
    2. Ongelma suomalaisilla vegaanisuuden kanssa on usein se, että meillä on todella vääristynyt kuva syömisestä. Kaikki pitää aina paistaa tai käyttää uunissa. Siksi ulkona on aika monia epäterveellisiä vegaaneja, jotka kyllä myös näyttävätkin epäterveelliseltä. Jos ruokavalio koostuu samoista ruuista mitä suomalaiset tekevät normisti, mutta vaihdettuna vain esim. soijaan, niin tottakai tulos ei ole kovin terveellinen elämäntapa. (Moni yhä luulee että makaroonilaatikko on terveellistä ruokaa)

      Kuten huomasin että tänne oli jo kirjoitettu, on hyvä ajatus lähteä vegaaniksi eläinten vuoksi, mutta jos eläimistä ei niin paljoa välitä, kannattaa tehdä oman terveyden vuoksi. Ongelma sulla saattaa kuitenkin olla vegaaniksi ryhtymisessä se, että sulla on tuota syömishäiriötä (tai on ollut). Kun alkaa vegaaniksi, pitäisi oppia syömään paljon. Tai no, paljon verrattuna siihen, mitä ennen on syönyt. Siksi sullakin on saattanut paino pudota vegaanisuuden myötä, koska et ole oikein syönyt ja varsinkaan tarpeeksi.

      Ja tuosta muiden reagoimisesta. Omat vanhemmat eivät eka tajunneet sitä, että kieltäydyin kaikista eläinperäisistä tuotteista, mutta ovat he sitten lopulta alkaneet ymmärtämään miksi. Kun aloitin vegaanisuuden, en ihan heti muille siitä kertonut, sai rauhassa opiskella ja oppia, ennen kuin alkoi kertomaan muille, koska kyllähän siitä kysymyksiä saa. Ja nyt omat vanhemmat syövät huomattavasti vähemmän lihaa ja maitotuotteita, kun ovat nähneet sen ruokavalion positiivisen muutoksen minussa.

      Aina niitä lihan ja maidon puolestapuhujia tulee vastaan, mutta ei niistä kannata välittää.

      Poista
    3. Kiitos kommentista, kiva kun jaksoit vielä palata naputtelemaan!

      Samaa mieltä! Suomalaisten ruokailutottumukset on kyllä sieltä kehnoimmasta päästä tosi monilla. Kasvissyönnin - ja etenkin vegaanikokeiluni myötä oon oppinut syömään itse monipuolisemmin ja oon ihan yllättynyt siitä, miten monipuolisesti vegaani voi päivittäiset ateriansa täyttää. Onneks mä en kaikkea korvaa tolla soijallakaan esimerkiks, heh, vaikka onhan sitä kiva toisinaan käytellä.

      Sitä mä olen itse miettinytkin, että mulla vegaaniksi ryhtyminen tässä tilanteessa olisi ns. 'vääristä syistä', kun esim. eläinten oikeudet ei olis mulle se ykkösjuttu ja motiivi. Tietty se on jalo aate jolla saattaisin 'puolustella', mutta syvällä sisimmässä olisin vaan innoissani siitä, että saan ronkkia ja tarkkailla ruokavaliotani = laihduttaa. Onneks tämä on menossa parempaan suuntaan jo ja kyllä mä tähtään joka tapauksessa siihen vegaaniuteen.

      Poista
  2. Moik! Tässä ihan alkuun linkki Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan sivuille, osa merkeistä täysin vegaanisia, mutta kaikki eläinkokeettomia http://www.animalia.fi/kosmetiikkalista

    Mä olin ikuisuuden "perus"kasvissyöjä, eettisistä syistä, jotka kyllä ensimmäiset 5 vuotta oli aika sallivia. Tai siis välillä joustin syömisissäni, siitä se on sitten iän myötä lähtenyt tiukentumaan, kunnes neljä-viisi (en millään muista kumpi) vuotta sitten päätin, että nyt saa riittää (maitotuotteet ja munat) ja ryhdyin vegaaniksi. Enkä ole hetkeäkään katunut. Olen kyllä itsekin usein törmännyt tohon "pelkoon" siitä, että muut kyttää ja on suvaitsemattomia, mutta mä kyllä veikkaan, että se on omien korvien välissä koko juttu. Kaikki eläintenystävät ovat kyllä iloisia jokaikisestä teosta, pienestäkin joka eläinten hyväksi tehdään (no ei tietenkään niin, että koko ajan juhlittais, eihän siitä mitään tulis ;) mutta siis ei kai kukaan oikeesti kuitenkaan kyttää, että onko jollain joka kutsuu itseään vegaaniksi vaikka villasukat jalassa. (mulla sattuu tällä hetkellä olemaan synteettiset villikset, mutta ihan vähän aikaa sitten oli eläinperäiset, kun olin ne jostain saanut lahjaksi)Sama juttu kenkien ja vöiden ja muiden kanssa, jokainen tekee sellaisia valintoja kuin itse parhaaksi näkee, toivottavasti ottaen huomioon myös ne, joiden puolesta me ihmiset ollaan tehty jo aivan kaikki päätökset.
    Se, että jokaisella tulis olla oikeus ja valinnanvapaus omiin päätöksiin on mielestäni ehdottoman oikein, mutta tämän tulisi koskettaa kaikkia eläimiä, eikä vain ihmisiä. Mun mielestä meillä ei ole oikeutta riistää keneltäkään oikeutta elämisen arvoiseen elämään. Ei vaikka meidän kuinka tekis mieli halpaa pihviä/juustoa/sikamakeita käärmeennahkakenkiä (onks sellasia oikeesti?)
    Mä olen ennen kaikkea vegaani koska en halua rahoillani kannattaa eläinten oikeuksia riistävää toimintaa. Ja vaikka mun mielestä kaikenlainen ehdottomuus on aikas pelottavaa on se näissä eläinasioissa jotenkin eri asia. Vaikka en mä kyllä itseäni ehdottomana näe, käynhän mä vaikka ravintoiloissa jotka tarjoilee ennen kaikkea liharuokia ja kasvisruokia siinä sivussa.
    Mutta jokainen kypsyy näihin asioihin, jos on kypsyäkseen, ihan itse, omaan tahtiin. Jo se että tälläisiä juttuja pohtii, siitä puhumattakaan että oikeesti toimii niiden puolesta (ja päivittäiset kulutusvalinnat ruokakaupassa on ehkä isoin juttu mitä yksittäinen ihminen voi elämänsä aikana tehdä), on tosi hieno asia! Muista inkeri kenen takia sä olet kasvissyöjä, tuskin ainakaan niiden takia, joiden kuvittelet sun "pinnallisuutta" arvostelevan. Joten pää pystyyn vaan ja sitä lehtijuttuakin tekemään! Ei itses, vaan niiden eläinten tähden! Ehkä semmoinen lehtijuttu vois innostaa muitakin siirtymään kasvissyöjäksi!
    Tosi sekava kommentti tulossa, halusin vaan sanoa, että aika moni muukin ajattelee asioista samaan tapaan, siis sitä et oonko nyt tarpeeksi jotain. Kyllä sä oot! Usko pois! Kepillä silmään niitä jotka on eri mieltä.

    xoxo,

    Raisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow, vitsit, kiitos ihan hurjasti tästä kommentista! Oli niin rohkaiseva sävy että sai mut suhtautumaan veganismiin entistä suuremmalla mielenkiinnolla ja lämmöllä! Kiitos myös linkistä, mun pitääkin perehtyä. :3 Kirjoitit kyllä tuohon kommenttiisi niin paljon älyttömän hyviä pointteja ja huomioita, että mun tekee mieli lukea sitä koko ajan uudestaan ja uudestaan vaan. Olispa täällä samanlainen mahdollisuus tykätä kuin mitä esim. Facebookissa, hehe.

      Ja kuten tuossa jo Niilolle sanoinkin, niin ehkä mun tosiaan kannattaa harkita sitä lehtijuttua vielä uudelleen - nimenomaan siltä kantilta, että saisi välitettyä informaatiota muillekin. Sehän olis loppujen lopuksi tosi hyvä tapa tavoittaa monia ihmisiä kerralla, vaikka lehden levikki aika pieni onkin, mutta silti!

      Äh, en osaa sanoa mitään järkevää, mutta kiitos kiitos kiitos vielä tästä, tuli niin hyvä mieli lukea tätä!

      Poista
  3. Mites mä nyt kirjoittaisin. Mua hämmensi tuo avauksesi kun kirjoitit että pelottaa jos tulee kysymyksiä tai että teet virheen ja tietämättömyytesi paljastuu etkä olekaan AITO kasvissyöjä tai vegaani.
    Mutta sitten ajattelin että varmasti tässäkin asiassa, kuten kaikessa muussakin riittää elitistejä ja portinvartijoita, jotka tykkää määritellä omassa päässään että ketkä on IN ja ketkä OUT.

    Itelleni ei ole tullut vastaan moisia vaikka oon ollut omasta mielestäni kasvissyöjä jostain vuodesta 2006. Mulla on toi sama syy että en tykkää tehotuotannosta ja kyllä mä terveydenkin perään haikailen.

    Käsitin myös tekstistäsi että vegaanilla ja kasvissyöjällä on sellainen ero että vegaani ei käytä mitään eläinperäistä? Mä en tiennyt että niillä on tollanen ero ja on käyttänyt sanoja iloisesti sekaisin. Ja niin varmaan teen vastakin.

    Jos vegaaniudella ei saa supervoimia niinkuin Scott Pilgrimissä, niin ehkä sun elämää helpottaisi, jos et aattelis niin tiukasti että pitää olla sellanen tai sellanen jos haluu olla aito sellanen. Syöt mitä syöt ihan oman halus mukaan eikä sitä tartte nimetä miksikään tai tuntea syyllisyyttä että se on jonkin kirjoittamattoman säännöstön vastainen. Ja kun opit lisää eri aineksista ja systeemeistä niin sitten muutat tottumuksiasi siihen suuntaan kun tuntuu sinusta oikeelta ja hyvältä. Mua kanssa kiinnostais ostaa kosmetiikkaa mitä ei oo eläimillä testattu, mutta en oo vielä kauheesti ottanut siitä selvää.

    Tähän tuli nyt vähän saarnaava sävy :3c En tahdo mitenkään moittia sua, tarkotus oli esittää että toisella tavalla ajattelemalla voisi ehkä ahdistus tämän asian suhteen vähän helpottaa.

    Ite syön ainakin maitoo tosi paljon, kun tarviin kalsiumia kauniille kynsilleni 9.9 Jostain muustakin sitä hyvin sai mutta oon unohtanut mistä. Kalaa syön aina välillä kun kalapuikot on niin helppoi tehdä. Ja jos joku on mua varten tehnyt isolla vaivalla liharuokaa, niin kyllä mä sen syön, vahinko kun on jo tapahtunut :3 Kaupasta saa onneksi halpaa tofua, jota tykkään paistaa ja maustaa.

    (Tuli vähän nälkä kun katto noita ruokien kuvia! Siitä on tosi pitkä aika kun oon viimeksi syönyt hyvää pizzaa)

    Hölpöti pölpöti megakommentti, mutta kivaa että uskalsit kirjoittaa asiasta. Sanoisin että suhtaudu omaan kasvissyöntiin ja valintoihin juuri niin vakavasti kuin haluat, äläkä murehdi onko se tarpeeksi vakavasti joidenkin übervegaanien mielestä. (tai voit vinkkaa niille mun syömismeiningistä, niin ne voi tulla polttamaan mut roviolla ensin :P )

    Ja samaa mieltä Raisan kanssa olen, olisi ehkä muillekin avuksi sellanen lehtijuttu jossa sanottais että ei tartte heti ruveta täysillä olemaan vaan voi tehdä omalla tavallaan ja omassa tahdissa. Onhan pieninkin muutos parempi kuin ei olleskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, olipas kunnioitettavan pitkä kommentti! Kiitos.

      Mulla on vähän taipumuksia suhtautua kaikkeen siten, että aina löytyy nillittäjiä ja niitä, jotka osoittaa sormella ja syyttää siitä, ettei ole tarpeeksi Oikea tai Hyvä. Ja onhan niitä. Mun pitäis vaan muistaa, ettei se aina tarkoita sitä, että ne just mun kimppuun kävisi. Että ihan hyviä pointteja olen kyllä saanut tässä, ja hyviä vinkkejä!

      Jep, kasvissyöjä ja vegaani ovat eri asioita, ja kasvissyöjiäkin luokitellaan eri tavalla, kuten esim. ovo-lakto-vegetaristi joka syö kananmunaa ja maitotuotteita, ja sit oli muistaakseni joku pesco-vegetaristi joka syö kalaakin lisäksi. Mutta nii, vegaani ei syö tai käytä minkäänlaisia eläinkunnan tuotteita.

      Ehkä ens alkuun onkin ihan hyvä ottaa vähän kerrallaan selvää kaikista jutuista, muutenhan saattaa herkästi iskeä kamala tietotulva ja ahdistus siitä, että apua, tota ja tota pitää välttää ja tuokin pitää muistaa. Mulla ainakin on tapana ahdistua tuommosesta ja siitä, etten oliskaan "riittävän hyvä".

      Mutta jes, kiitos positiivisesta rohkaisusta ja kannatuksesta! Ehkä mä mietin sitä lehtijuttuakin vielä, jos nimenomaan suhtautuiskin asiaan siltä kannalta että tarkoitus on jakaa tietoa muille eikä siten, että nyt tässä haastatellaan MINUA kasvissyöjänä!

      Poista