sunnuntai 4. elokuuta 2013

Ruokaisia ajatuksia ja reseptinjakoa.


Huomentapäivää! Jahas, kellokin on jo yksi. No mut, hirveästi mun tekis mieli kirjoitella ruoasta, ja nimenomaan vegaanisuudesta. Kun sain viimein aikaiseksi liityttyä Animaliaan sekä ryhdyttyä Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kuukausijäseneksi, sain siinä sivussa aikamoisen infopaketin eläinten oloista Suomessa. Aihe on alkanut kiinnostaa mua koko ajan enemmän ja enemmän ja mua on alkanut kyllästyttää se, kuinka mä aina noita asioita murehdin ja surkuttelen, mutten siltikään oikeastaan tee mitään. Olen sen verran kyyninen ihminen, etten jaksa uskoa siihen, että yksi (tai kourallinenkaan) ihmisiä tuskin saisi minkäänlaista muutosta aikaan, mutta kyynisyydestä viis; mä olen löytämässä pienen viherpiipertäjän ja eläinoikeuskannattajan sisältäni, joka pyrkii nyt kovasti esiin. Onhan tässä työnsarkaa vielä, mutta askel kerrallaan vaan.

Niin, siis. Mä sain huimasti lisää informaatiota mm. maidontuotannosta, mistä en ole aiemmin tiennyt juurikaan mitään. Jonkinasteinen lakto-ovovegetaristi kun olen ollut jo kauan, viime kuukausina jopa pelkkä laktovegetaristi. Vaikka näitä lippuja ja lappuja on aiemminkin hyvin todennäköisesti osunut kohdalleni luettavaksi asti, on se tietynlainen motivaatio ja innostus uupunut ja aiemmin luettuna se viestin sisäistäminen on mennyt multa sivu suun. Mutta nyt tais tapahtua jotain. Musta alkoi nimittäin tuntua tosi vahvasti siltä, että alkais olla korkea aika edes yrittää vegaanin ruokavaliota. (Vihaan sanaa 'yrittää', koska tahtoisin olla sellainen ihminen joka ei yritä vaan TEKEE.) Sen kummemmin aviomiestäni konsultoimatta (shame on me, kai tästä olisi oppikirjan sääntöjen mukaan pitänyt keskustella ensin, kai, apua.. D:) eräs aamu herätessäni (1.8. tarkalleen ottaen, eli ei kauaa sitten, huhups) tuntui siltä, että tänään se alkaa. Etenen tämän asian kanssa nyt ihan vain askel kerrallaan, mutta mulla on ollut ihan hiton hyvä olo tästä. Negatiiviselta palautteeltahan en ole välttynyt; olen tunnetusti aika ailahtelevainen ihminen ja oikeastaan kukaan lähipiirissäni ei jaksa uskoa minkään mun tekemisen olevan kovin kauaskestoista, mikä toisaalta taas motivoi ja kannustaa meikäläistä näyttämään että HÄHÄÄ, kyllä minusta ON siihen!

2010 kokeilitiin miehen kanssa vähän sillai toisella korvalla varovasti kepillä jäätä tätä koko vegaanihommaa. Kaksi kuukautta pärjäiltiin, sit luovutettiin. Nyt tiedän mitä tein silloin väärin ja ennen kaikkea tiedän, etteivät mun motiivit ja aatteet olleet kohdallaan. Haluaisin tästä elämäntavan itselleni ja kun aika on kypsä, tahtoisin tehdä jotain muutakin. Mutta kuten sanottua, askel kerrallaan. Yksi asia ainakin mikä on (aatteiden ja lisääntyneen informaation lisäksi) muuttunut edellisestä kerrasta on se, että mä en näe vegaanisuutta haasteena. Mä en koe, että tämä muuttaa juuri mitään meidän jokapäiväisessä ruokavaliossa mitenkään erityisen radikaalisti, vaan täähän on ihan pala kakkua! Mitähän mä olen oikein jahkaillut?

Vegaanituotteet-sivusto ja Vegaaniliitto ry ovat olleet mulle ainakin näin aluksi todella iso apu ja niitä tutkailen mielenkiinnolla ja kärkkäänä löytämään kaikkea uutta jännää. Perehdyn hissuksiin ja imen lisää tietoa itseeni, otan paremmin asioista selvää kuin viimeksi. Oon aika hitsin innoissani tästä, mut ei kerrota kellekään!

That being said, teinpä tuossa aika hiton hyvää vegaanista makaronilaatikkoa. Tiedetään, tiedetään, eihän tommonen sapuska nyt mitään maailman terveellistä mättöä ole, mutta kun mua viehättää ruoanlaitossa juurikin se, miten lapsuudenkodissa tutuiksi tulleet ruoat saa väännettyä vegaanisiksi. Ja tästä tuli aika pahuksen hyvää, vaikka itse sanonkin. Mieskin kehaisi, että olipas hyvin maustettua, kun yleensä mulla toi maustaminen tuppaa jäämään kaikesta yrityksestä huolimatta melkoisen vähäiseksi, huhups.

Alkuperäisen reseptin nappasin Faunan opiskelijaryhmän "Kasvisruokaa opiskelijabudjetilla" -läpyskästä ja lisäilin siihen muutaman itselle mieleisen jutun kun ei ollut tuossa vielä tarpeeksi.


Vegaaninen makaronilaatikko

2½ dl pikamakaroneja
1½ rkl öljyä
1 sipuli hienonnettuna
2-4 valkosipulin kynttä
1 tlk viipaloituja herkkusieniä
1/4 tl sokeria
2 tl paprikajauhetta
(½ tl jauhettua korianteria)
3/4 dl tummaa soijarouhetta
½ kasvisliemikuutio
2 dl vettä
1 rkl soijakastiketta
1 tl kuivattua persiljaa
1 tl kuivattua oreganoa
1 1/4 dl vettä
3/4 dl soijajauhoja

1. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan. Voitele n. 1,5 litran uunivuoka ja laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
2. Kuullota sipulia, murskattuja valkosipulin kynsiä ja herkkusieniviipaleita sokerin, paprikajauheen ja korianterin kanssa keskilämmöllä viitisen minuuttia.
3. Lisää pannulle soijarouhe, kasvisliemikuutio ja kaksi desiä vettä. Keitä 5 minuuttia. Lisää lopuksi soijakastike, persilja ja oregano.
4. Sekoita soijarouhekastike keitettyihin makaroneihin. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla (ja mustapippurilla!) Kumoa lopuksi seos uunivuokaan.
5. Sekoita soijajauhot kylmään veteen ja kaada seos makaronien päälle. Kypsennä uunin keskitasolla 30 minuuttia, sammuta uuni ja jatka kypsentämistä vielä 20 minuuttia jälkilämmöllä.

Itsehän lisäsin kotoa opittuun tapaan vielä ennen uunittamista seoksen päälle korppujauhoja (sitä tuo valkoiselta näyttävä juttu sapuskan päällä on) sekä oluthiivahiutaleita. Naaam.

Tänään Inkerin keittiössä valmistetaan pizzaa sekä pitkästä aikaa juustoketta, huhui. Mitenhän mahtaa pitkän tauon jälkeen onnistua!

P.S. Kävin eilen ostamassa vielä kaksi kaktusta lisää, hehe. Ne on ihan huikeita!

4 kommenttia:

  1. Juuri noin munkin vegaanius lähti ööh...miten se sanotaan? You know. Ensiksi teki vaan kovasti mieli, mut epäröin. Ja sit uuden vuoden aatosta se lähti. Se vaan tuntui oikealle. Ja siitä se sitten lähti :) Tsemppiä!!

    xoxo,
    Raisa

    VastaaPoista
  2. Oi, pitääkin joskus kokeilla tuota makaronilaatikkoa! Kiitos reseptistä. En ole ikinä ajatellut ryhtyä vegaaniksi, vaikka kasvisruokaa tuleekin lähinnä kulutettua. Se olisi liian monimutkaista leivonnan kannalta ajatellen. (Tai ei sitten, kun siihen on tottunut. Nyt se kuitenkin tuntuu siltä.)

    VastaaPoista
  3. EI HERRANJUMALA KUN TUUT MEILLE NIIN JANI EI OO KOSKAAN MAISTANU SUN VEGEPIZZAAAA! TEETHÄN SITÄ JOOKOSKOOKOS? ♥ ♥ ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kyllä mä voin sitä tehdä joo. :'D

      Poista