maanantai 10. marraskuuta 2014

Ohohups.

Jaa niin, mulla oli tää blogikin. Öhöm. Notota. Paljon on tapahtunut kaikenlaista. Esim. avioero on vireillä ja asumuserossakin olen ollut jo toukokuun puolivälistä. Voimattomuus vaivaa, vaikka kaikkea voinkin lähestyä nyt ihan uudesta vinkkelistä kun henkilökohtainen elämä ei paina enää samalla tavalla kuin ennen. Bloggaaminen on ikään kuin unohtunut, mutta käyn mä silti paikoin väijymässä muiden blogeja. Katotaan jos jaksais väkertää jonninlaista koostetta viime kuukausista. So... How's life been for you guys?

torstai 3. huhtikuuta 2014

Huh huh.

Ai se on jo huhtikuu? Sheesh. Vaikka saikulla olenkin, niin onhan tää nyt aika naurettavaa että aika menee niin nopeasti. Blogihiljaisuus jatkunee, en vain tahdo saada itseäni kirjoittamaan yhtään mitään. Mulla on joku lukko tän kirjoittamisen suhteen. Kirjeidenkin raapustaminen on hankalaa, en tiedä miksi. Mut jaksan positiivisesti uskoa, että tääkin on vain ohimenevä vaihe!

No mitäs. Kävin viime kuussa vierailemassa Rajamäellä paijaamassa paksuja kissoja, katselemassa elokuvia ja mässäilemässä. Siitä jatkoin vielä pariksi päiväksi Espooseen hengaamaan hyvän seuran, leffojen, viinin, rastojen ja tatuointien merkeissä. Oli leppoisaa. En mä silti tosta junamatkustelusta tykkää, ahdistaa aikataulut liiaksi. Tietty sit jos on suora junayhteys paikasta A paikkaan B ilman vaihdon vaihtoa, niin on ihan ok istuskella ja kuunnella musiikkia samalla kun kattelee nopeasti ohi kiitäviä maisemia. Hei miks mä ees aloin puhua junailusta? Niin joo, se reissu. Joo. Oli kivaa!

Täällä Vaasassa oon yrittänyt vaalia mun sosiaalista elämää parhaani mukaan, vaikka paikoin meinaakin olla vaikeuksia. Tahtois niin kamalasti olla kaikille mieliksi, mutta kun se ei vaan oo mahdollista, ja sit pitää tehdä valintoja senkin uhalla, että joku pahoittaa mielensä. Hirveen vaikeeta. Voispa muuttaa jonnekin syrjäiseen pikkuiseen mökkiin ja vaan lukea ja kirjoittaa ja jos jollakulla on jotain asiaa niin sopii kirjoittaa kirje tai poiketa kylään - puhelintahan en sinne mukaani huolisi.

Huomaa kyllä, että ajatus poukkoilee! Sain unta viime yönä mehevät kuus tuntia kun sit herättiin miehen kanssa aamukasilta yläkerran remonttiin. Tässä aamukahvia lipittelen samalla ja yritän pysyä hereillä. Ei ehkä paras mahdollinen hetki kirjoittaa blogiin, hehe. Muutenkin vähän miettinyt et jospas tän touhun lopettaisi. Vois vetäytyä haamustalkkeriksi taustalle! Nojoo. Kattellaan.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Long time no see - long time no BBC!

No ehkä mä jotain kuulumisia jaksaisin kirjoitella! En oo viitsinyt vaivata päätäni stressaamalla blogia, sorry about that, kun kuitenkin mielessä on niin paljon kaikenlaista muuta. Tuntuu että pitää opetella joitakin asioita ihan uudestaan ja että olen alkanut vasta nyt selvitellä että minkälainen ihminen mä pohjimmiltani olen. Kai tää on osa 30:n kriisiä, tai jokin yleinen kriisi mikä mulla mahdollisesti on päällä, en tiedä.

Suurin uutinen varmaankin on se, että lääkäri määräsi mut sairaslomalle kesäkuun loppuun asti. Terapia jatkuu samaan malliin kuin ennenkin, eli suunnilleen kerran viikossa, ja koetan keräillä voimiani ja itseäni. Semmosta se joskus on. Ystäviäni kaipaan valtavasti, mutta jotenkin yhteydenottaminen tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Tekis mieli reissata eteläisempään Suomeen viettämään aikaa mm. Spyrren kanssa, mutta jotenkin on niin tajuttoman vaikeaa repäistä itsensä irti täältä Vaasasta.

Mutta kyllä tässä on ihan mukavasti mennyt. Oon alkanut käydä ahkerammin anniskeluravintoloissa. Haha, kuulostaa ehkä huonolta, mutta kun ottaa huomioon, että oma juomiseni on siitäkin huolimatta hyvin vähäistä, niin se on vain positiivinen lisä. Ei se nyt ihan joka viikonloppuista ole, mutta silloin tällöin. Mukavaa nähdä ihmisiä ja hengailla, vaikka kuppiloissa toi sosialisointi onkin yleensä tosi vaikeaa liian suurella volyymilla soivan musiikin takia ja siksi, koska valtaosa baarikansasta on aika tuhdissa humalassa. Mutta jotenkin se on ollut ihan positiivinen lisä mun ennen niin kuolleeseen sosiaaliseen elämään täällä asuinkaupungissa.

Kävin jopa keilaamassa ekaa kertaa sitten lapsuuden! Olin ihan tajuttoman huono (listassa viimeisenä), mutta hauskaa oli silti. Kenties joskus uudestaan ja mielellään sellaisessa porukassa, jossa kanssapelaajat ovat luonnostaan aivan käsittämättömän surkeita keilaajia, haha.

Huikein juttu kuitenkin tällä hetkellä lienee se, että päästiin miehen kanssa ekaa kertaa testaamaan Couchsurfingia. Meille nimittäin tuli täksi viikonlopuksi kaksi ranskalaista tyttöä yöpymään ja ollut kyllä niin mahtava kokemus. Jotenkin sitä on alkanut nähdä itsekin kotikaupunkiaan eri silmin, kun on kävellyt ympäri Vaasan katuja kahden suomea puhumattoman, ennen Vaasassa vierailettoman henkilön kanssa. Eilen käväistiin Black Wall Galleryssa ihmettelemässä minimaalisen pientä taidenäyttelyä, omituista nukketeatterimiestä ja taidelainaamoa ja illan päätteeks tytöt kokkasivat meille ranskalaisittain ratatouillea. Tänään oli tarkoitus käväistä Pohjanmaan museossa ja illalla lasillisella ja huomenna vielä lupasin käyttää vieraita kirpputorilla.

Vaikka liki päivittäin vellonkin joko välinpitämättömyyden harmaassa massassa tai sitten puhtaasti vain eksistentiaalisen kriisin vallassa, niin asiat on muutoin kai ihan ok. Uusien juttujen opettelua, vähemmän ei-sanan käyttöä ja enemmän spontaanisuutta. On käyty lätkämatseissa ja dyykkaamassa, juomassa kaakaot keskellä yötä ABC:lla ja tehty kotikutoisia tatuointeja. Lukeminen tökkii, mut jaksan silti yrittää, koska kaipaan kirjoja. Löysin vasta hiljattain kirjaston ihanan rauhallisen kahvilan ja pitkästä aikaa jopa kirjeiden kirjoittaminen on alkanut luonnistua. Ens viikolla pitäis tulla postissa kuvat Hemingwaysta, Poesta, Kerouacista ja Palahniukista ja saan viimein seinälleni hienojen herrojen kuvakollaasin muistuttamaan mua lukemisen huikeudesta ja kirjoittamisen tuomasta vapauden ja onnistumisen tunteesta. Päivä kerrallaan.

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Oho.

Huh, tässon ollu aikamoista pyöritystä ja hullunmyllyä noin niinkus henkilökohtaisella rintamalla, että siinä tohinassa on bloggaus tyystin jäänyt. Hiljakseen alkaa tasaantua joo, mutta seuraavaa päivitystä joudutte mahdollisesti vielä tovin odottelemaan... Pahoitteluni!