Huh huh.

Ai se on jo huhtikuu? Sheesh. Vaikka saikulla olenkin, niin onhan tää nyt aika naurettavaa että aika menee niin nopeasti. Blogihiljaisuus jatkunee, en vain tahdo saada itseäni kirjoittamaan yhtään mitään. Mulla on joku lukko tän kirjoittamisen suhteen. Kirjeidenkin raapustaminen on hankalaa, en tiedä miksi. Mut jaksan positiivisesti uskoa, että tääkin on vain ohimenevä vaihe!

No mitäs. Kävin viime kuussa vierailemassa Rajamäellä paijaamassa paksuja kissoja, katselemassa elokuvia ja mässäilemässä. Siitä jatkoin vielä pariksi päiväksi Espooseen hengaamaan hyvän seuran, leffojen, viinin, rastojen ja tatuointien merkeissä. Oli leppoisaa. En mä silti tosta junamatkustelusta tykkää, ahdistaa aikataulut liiaksi. Tietty sit jos on suora junayhteys paikasta A paikkaan B ilman vaihdon vaihtoa, niin on ihan ok istuskella ja kuunnella musiikkia samalla kun kattelee nopeasti ohi kiitäviä maisemia. Hei miks mä ees aloin puhua junailusta? Niin joo, se reissu. Joo. Oli kivaa!

Täällä Vaasassa oon yrittänyt vaalia mun sosiaalista elämää parhaani mukaan, vaikka paikoin meinaakin olla vaikeuksia. Tahtois niin kamalasti olla kaikille mieliksi, mutta kun se ei vaan oo mahdollista, ja sit pitää tehdä valintoja senkin uhalla, että joku pahoittaa mielensä. Hirveen vaikeeta. Voispa muuttaa jonnekin syrjäiseen pikkuiseen mökkiin ja vaan lukea ja kirjoittaa ja jos jollakulla on jotain asiaa niin sopii kirjoittaa kirje tai poiketa kylään - puhelintahan en sinne mukaani huolisi.

Huomaa kyllä, että ajatus poukkoilee! Sain unta viime yönä mehevät kuus tuntia kun sit herättiin miehen kanssa aamukasilta yläkerran remonttiin. Tässä aamukahvia lipittelen samalla ja yritän pysyä hereillä. Ei ehkä paras mahdollinen hetki kirjoittaa blogiin, hehe. Muutenkin vähän miettinyt et jospas tän touhun lopettaisi. Vois vetäytyä haamustalkkeriksi taustalle! Nojoo. Kattellaan.