keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Nysse on loppu.

NaNoWriMo minun osaltani siis. Käytännössähän on vielä aikaa kirjoittaa 30.11. asti, mutta minä rykäisin tuon loppuun viime lauantaina, heh. Muutenkin oli tarkoitus kirjoittaa se loppuun mahdollisimman "etuajassa" ihan vain siksi, että tunnuin keskittyvän siihen niin hurjasti, että oli vähällä muu elämä jäädä aivan retuperälle. Eniten olin ehkä huolissani siitä, että yliopisto-opiskeluni kärsisivät kirjoittamisesta, mutta toisaalta minulla oli vain kiire näyttää (itselleni? Muille?), että minä todellakin kykenisin viemään tuon projektin loppuun, enkä uskaltanut hirveästi löysäillä kirjoittamisen suhteen. Mutta nyt se on tehty, ja voin kaikessa rauhassa keskittyä syyslukukauden loppurutistukseen, ahh. Heti 26. pvä eli maanantaina mulla oli filosofian tentti, joka oli ensimmäinen tenttini opiskeluideni aikana ja voin sanoa, että jännitti!
Viski auttoi mua opiskelemaan filosofiaa viime lauantaina - siis ennen kuin päätin kirjoittaa maratonina 4000 sanaa putkeen valkkaripullon kanssa, eh.
Ihan hädässä kertailin vielä tenttiä edeltävällä luennollakin noita juttuja, heh. Luettavaa oli tuo päällimmäinen kirja tuossa ja iso pino luentomateriaaleja, mutta yksinkertaisemmaksi osoittautui selata läpi vanhoja lukiokirjoja, haha. Kaiken lisäksi tenttikysymykset olivat - suureksi helpotuksekseni - aika simppeleistä perusaiheista, joten voitte uskoa miten helpottunut olin.

Tajusinpahan nyt ihan oikeasti senkin, että miten pahasti mun opiskelutavat kaipaisivat uudistusta. Toi stressin määrä ennen tenttiä oli ihan hirveä, kun olin aivan satavarma siitä, etten pärjäisi. Pitäis oikeasti vähän miettiä että mitä lukee ja koska, eikä pitää mitään idioottimaisia lukumaratoneja parina tenttiä edeltävänä päivänä, koska eihän siinä opi mitään. Kauanpa mullakin on kestänyt oikeasti käsittää nämä asiat, haha. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tietty vanhat tavat istuvat tiukassa ja menee varmaan hyvä tovi ennen kuin todella omaksun mitään uusia tottumuksia vanhojen tilalle, mutta ainakin tiedän mikä ongelma on ja mitä sen eteen pitäis tehdä. Nimim. esseen palautus 9.12., tentti 10.12. ja 18.12.
Mutta kyllä mä silti edelleen olen ihan hävyttömän innoissani yliopistosta, vaikka stressaakin. Toisaalta oon sellainen luonteeltani, että murehdin ja stressailen turhia enkä usko että saisin oikein mitään aikaiseksi jos en stressais. Vähän viisastuneempana tuosta filosofian tentin aiheuttamasta stressiahdistuksesta sain skarpattua sen verran, että kävin eilen yhden luokkakaverin kanssa tekemässä koululla (vapaapäivänäni, ooh!) yhden itsenäisen tehtävän pois alta vaikka siinä on deadline vasta joskus joulukuun puolella ja sain aikaiseksi ilmottauduttua ens kevään kursseillekin. Senkin olisin toki voinut tehdä jo paljon aikaisemmin, mutta ei sentään ihan viime tinkaan jäänyt ja oon ihan suhteellisen tyytyväinen siihen, miltä lukujärjestys näyttää. Tuskin tulen ottamaan mitään extraa tuohon (ellen sit kuitenkin jotain filosofiaa sinnekin ujuttais, hmm...), vaikka onhan se vähän nihkeetä että on kesken päivää useamman tunnin hyppytunteja, mutta no. Nyt syksyllä se ärsytti ainakin aluksi, mutta mitä lähemmäs Joulua päästään, sitä enemmän olen oppinut olemaan sujut asian kanssa. Kyllä sitä tekemistä riittää muutenkin ja vois vaikka käyttää aikansa ihan vaan kurssimateriaalin LUKEMISEEN.
Vitsit, mitenkäs siitä onkin päässyt vierähtämään näin pitkä aika kun olen viimeksi päivittänyt, hups. Eipä sillä että mitään erityistä olis tapahtunut, mutta on mulla silti ollut vähän huono omatunto. Ehkä länttään vain tähän loppuun muutaman kuvan ikäänku koosteeksi, vaikka tuskinpa nekään nyt ihan älyttömästi mitään kertoo, haha.
Marraskuun alussa lähdin käymään tosiaan Jyväskylässä Katan luona, koska ei oltu nähty vuosiin ja asdfghl. Sinä perjantaina Sofi Oksanen oli jakamassa nimmareita Vaasan Suomalaisessa Kirjakaupassa ja pyytämättä rakas aviomieheni kävi jonottamassa mulle nimmarin sieltä, iih. Ihan vain tiedoksi tyypeille, etten mä Oksasesta julkisuudenhenkilönä niinkään välitä, mut esim. Stalinin lehmät teki muhun aikoinaan niin ison vaikutuksen ja Puhdistuksesta pidin myös, että musta oli vain hienoa saada kirjailijan nimikirjoitus (tai no, pikemminkin tuo näyttää siltä että se olis vain sotkenut kirjani, haha) ensisivuille. Also: en olis varmaan ite ees uskaltanut käydä hakemassa nimmaria, joten siksikin mun mies nyt vaan on maailman parhain tyyppi.
Kata oli neulonut mulle jotku huikeimmat villasukat ikinä, KATTOKAA NYT NOITA. Ne on pitkävartiset ja huikeet ja lämpimät ja ahihi Autobot-sukat. Nyt pysyy katu-uskottavalla tapaa jalat lämpöisinä läpi talven.
Lopuks Vili, ihan vain siksi koska. Nyt kyl meen tekeen jotain hyödyllistä, oon vasta saanut aikaiseksi juotua aamukahvin ja ruokittua kissat (ja katsottua Katy Perry: Part of Me -leffan...) ja just paasasin tässäkin kuinka pitäis opetella opiskelemaan uudelleen, että joo. Sanoista tekoihin än yy tee nyt. Palataan mahdollisimman pian taas asiaan!

4 kommenttia:

  1. Mä välttelen täällä bilsan kokeeseen lukemista...vaikka bilsa on toinen niistä Tärkeistä aineista, joita lukiossa opiskelen. Mutta tursuaa jo haimat ja tsygootit ihohuokosista, pakko pitää taukoa. (koko ajan)
    Kemian kohdalla, joka siis mulle melkoinen pala purtavaksi, huomasin, että lukeminen kannattaa, ja mitä aiemmin sen aloittaa, sen paremmin on aikaa sisäistää niitä asioita. Bilsa taas jäi pahasti kemian varjoon ja lukuaikaa vajaat kaksi päivää (välissä oli myös enkku, mutta siitä en vois vähempää välittää, miten kieltä muutenkaan pänttäämällä oppis? paitsi tietty sanoja, mutta sanoja mulla kyllä riittää). Niin, se asia oli, että olen kans huomannut, että opiskelu vaatii melkoista (oikeesti aika hillitöntä) itsekuria. Kukaan ei ole selän takana huohottamassa, että pitäis saada jotain valmiiksi, vaan se pitää lähteä itsestä. Ja kun on "luppoaikaa" se kannattaa käyttää hyväksi, siis opiskeluun. Ei tietenkään kokoaikaa ja tauotta, väliin pitää mahtua muutakin epäelämää, mutta ei riitä, että vasta koetta edeltävänä päivänä havahtuu ompelukoneen/tietokoneen/romaanin ääreltä. Tää on ainakin mulle ollut aika vaikeaa. Kun itsekuri tulee puuskina ja katoaa sitten pitkiksi ajoiksi. Nyt on (tästä koneella notkumisesta huolimatta) hyvä vaihe meneillään, luen oikeasti tuntikausia. Harmi vaan, että pahoja vaikeuksia tarkkaavaisuuden kanssa, saatan joutua lukemaan jonkun kohdan kolme, neljäkin kertaa ymmärtämättä yhtään mitä siinä sanotaan, kun ajatukset karkaa jonnekin ihan muualle. Mutta nyt mä menen hormonien ja umpirauhasten pariin.

    Onnea tuleviin tentteihin ja muutenkin oppimisen iloa!

    xoxo,

    Raisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjan paljon pitkästä kommentista! Mulla on kanssa aikamoisia vaikeuksia keskittymisen kanssa, vaikka viettäisinkin muutaman tunnin kerrallaan kirjan ääressä niin pakko se on itsekin välillä lukea joku lause tai kappale uudestaan muutamankin kerran putkeen kun tuntuu ettei jäänyt ekalla kerralla mitään mieleen. Että mitäs sitä tulikaan luettua! Ihailen hurjasti niitä lukioikäisiä, jotka päivälukiota käydessään jaksavat päntätä ja opiskella ja oikeasti OPPIVAT. Ei tää keskittymisvaikeushomma taidakaan olla ihan vaan lasten ja teinien juttu! Koitetaan me molemmat skarpata näiden tenttien suhteen, opiskelu kuitenkin on tosi kivaa ja antoisaa puuhaa lopulta ja sitä fiilistä, kun tajuaa että HEI, mähän OSAAN, sitä ei voita mikään! Älä sinäkään ihan itseäs loppuun niiden kirjojen kanssa kuluta, välillä saa ihan luvan kanssa pitää taukoa ja istua vaikka koneen ääressä bloggaamassa! ;>

      Poista
  2. Mun opiskelutapa on ottaa kasa muistiinpanoi luennoilta ja koittaa oppia mahdollisimman paljon kurssin aikana että ei tarttis sitten ennen koetta ihmetellä niin paljon.

    Tykkään myös valmistautua kokeeseen silleen että kirjoitan asioita omin sanoin samalla kun käyn niitä läpi.

    Mutta en oo varma toimiiko tää mitenkään filosofiaan tai muuhun kun ite oon opiskellut vaan näitä matemaattisempia aineita.

    Ja paljon onnea ja konfettia Nanon onnistumisesta! Toivottavasti oli kivaa kirjoitella :3 Aiotko ruveta sitten joululomalla kurkistelemaan että mitä tulikaan tehtyä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista jee! Munkin pitäisi omaksua tuo, että kurssien aikana kertailen vähän vaikka sitä, mitä edellisluennolla on käsitelty. Parhaiten opin kun saan kirjoittaa, siksi tykkään tehdä muistiinpanoja. Mulla on kielentutkimuksen tentti tuloillaan ni siihen varmaan soveltuis hyvinkin juuri se, että kirjottais omin sanoin asioita läpi. Niin paljon termejä, apua!

      Kiitosssss! Vähän mä sitä jo vilkaisin, mutta enköhän jätä sen siihen asti rauhaan kun oon eka saanut tentit pois alta, hehe.

      Poista