Kikhernepastaa ja morsiusmekkoja.

No onpahan taas muka olevinaan niin kiire! Tuulispäänä saa huidella aamusta iltaan kylillä ja kampuksella, huh. Alkaa ihan kunto loppua. Mä oon sitä sorttia joka haluaa ottaa ihan rennosti ja tehdä kaikki hommat kaikessa rauhassa ja ajatuksella. No joo, ei ehkä nyt niin ajatuksella kuin ehkä olisi toivottavaa, mutta rauhassa kuitenkin. Siedän superhuonosti stressiä ja sehän näkyy.

Tänään mä olin luvannut mennä kälyn makutuomariksi kun se oli menossa sovittamaan häämekkoa. Sitä ennen mä kuitenkin ehdin kotona räpsiä pari kuvaa ylipitkästä otsatukasta ja levitellä sitä Facebookkiin kaiken kansan nähtäville. Voihan Naamakirja.

Pitäis ehkä leikata. Joskus. Ehkä.
Kymmeneksi kiidin sitten sovitun morsiusliikkeen eteen. Onneks oli lyhyt matka, ja helppo. Suoraa tietä vain.
Oli muuten ihan uusi kokemus mulle. En ole koskaan ennen käynyt missään hääliikettä muistuttavassakaan, mutta nyt tuli käväistyä. Sisällä ei saanut kuvata, tyhmää. No pari kuvaa nappasin myyjän luvalla kälyn tulevasta mekosta, mutta en mä niitä täällä julkaise. Sopiva mekko löytyi muutaman sovituksen jälkeen ja mä vain kaipailin niitä elokuvissa näytettyjä skumppatarjoiluja. Edes kahvia tai suklaata ei ollut tarjolla! Pöh!

Koulullakin ehdin kääntyä, oltiin nimittäin sovittu parin luokkakaverin kanssa tapaavamme puolen päivän aikaan ryhmätyön merkeissä tuota meidän työelämän retoriset taidot -kurssia varten. Ideointi oli laiskanpuoleista ja lähinnä surffattiin kukin tahoillamme Facebookissa ja mä ihmettelin tätä viimepäivien opettajakohua. Onneks ollaan oltu ahkeria ja ideoitu meidän työ aika pitkälle valmiiksi jo aiemmin. Vielä parit hiomiset niin se olis sit siinä. Ollaan tuon kyseisen kurssin aikana keksitty koko ryhmän kanssa kuvitteellinen pieni kylä/kaupunki, jossa toimii erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka arvottiin kurssin alussa. Mulle ja kahdelle työparilleni lankesi mieluisa nakki, jota oikeastaan toivoinkin, nimittäin aatteellinen yhdistys. ELPY Ry sen nimeksi tuli, ja ollaan eläinten oikeuksia ja luonnonsuojelua puoltava yhdistys! Minä tietty suu vaahdossa puhunu ja paasannu ja ideoinu, tyttöparoilla ollut mitään sanomista oikein mihinkään... noei, kaipa nuo ihan tyytyväisiä meidän projektiin ovat olleet. Ens viikolla sit tämä kuvitteellinen kylä (Kuppala nimeltään, haha) esittäytyy muiden vastaavien kurssien "kylille" ja jokainen yhdistys/järjestö kertoo hieman omasta toiminnastaan ja yhteistyöstään muiden kanssa. Jännittää vähän toi luokan edessä puhuminen, vaikkei siellä yksin tartte pönöttääkään... mutta silti.

Kahdesta neljään käytiin vielä koko kylän voimin läpi tuleva esityksemme ja hiottiin yksityiskohtia ja tarkasteltiin materiaaleja, hyvä siitä tulee. Olin tietty ihan liekeissä vielä tunnillakin ja kehittelin lisää toimintaideoita ELPYlle. Hah!

Sit tietty koska oon kunnon kotivaimo kiidin suoraan tunnilta kaupan kautta kotiin. Piti hakea pinaattia ja valkosipulia kun koin äkillisen pakottavan tarpeen kokkailla ihan ylihyvää sitruunaista pinaattikikhernepastaa. Tää on ehkä mun lempiruoka (tai no toinen lempiruoka, pizza on edelleen se ehdoton suosikki) tällä hetkellä, nam.
Tuoretta pinaattia, kikherneitä, auringonkukansiemeniä, sipulia ja valkosipulia ja tietty (proteiini)pastaa. Creme fraiche on tommoi vapaaehtoinen lisuke, jota itse tykkään käyttää tämän nimenomaisen ruokalajin yhteydessä. Mausteeks suolaa, mustapippuria ja sitruunamehua, aijettä. Pitäisköhän syödä lisää.

Pysyisköhän mun silmät auki ilman kofeiinia, pitäis siihen perjantaiseen filosofian tenttiin vielä jaksaa lukea, huh... Sovittiin toisen luokkakaverin kanssa totuustaulukkotreffit huomiselle, ehkä mäkin viimein alan tajuta niistä jotain.

Mitenkäs teidän päivä on sujunut?