Koomailua & kavioeläimiä.

Marraskuukin pyörähti käyntiin ihan mun huomaamatta. Vaikka en oikein vieläkään handlaa arkeani ja kaikki tuntuu vähän ylitsepääsemättömän raskaalta ja vaikealta, niin parhaani teen että pysyisin mukana. Viikonloppuna hyppäsin siis junaan ja lähdin vierailemaan Seinäjoella Surkean luona ihan vain lepuuttaakseni ja koomatakseni hyvässä seurassa ja oli kyllä juurikin sen arvoista.

Kiinalaista ruokaa, hyvää koomaseuraa, yliaktiivinen villakoira ja valikoima matelijoita - nää asiat tiivistää lauantai-iltani aika mainiosti. Parasta on huomata olevansa sellaisessa seurassa, missä sun ei tarvitse koko ajan yrittää keksiä jotain keskusteltavaa vaan voit vaan olla hiljaa ja koomata rauhassa. Hyvässä seurassa ei sanoja tarvita!

Sunnuntaina tuli kyllä erityisen etuoikeutettu olo, kun sain lähteä Surkean mukaan ihmettelemään tallille, jossa hän käy viikottain tallihommissa. En oo hetkeen ollut lähelläkään hevosta ja olin kyllä ehkä tahattomankin innoissani koko ajan. Hymyilin niin että poskiin alkoi sattua, taputtelin heppoja minkä ehdin ja nyt mun lapaset on kuolassa, huivi tuoksuu hevoselle ja valtava kaipuu takaisin. Ah, täydellistä.

Kaikki ylläolevat hevostelukuvat on ottanut Maiju Lahti. Valkoinen tienreunoja hamuava jääräpää on nimeltään Kaapo ja leipäpussia himoitseva suokki taasen Tommi. Miten uljaita prinssejä, ah! Sisäinen heppatyttöni pakahtuu. Tää tuli kyllä ehdottomasti tarpeeseen.

Loppuun vielä hävytön mainos Kromin ja Erlin huikean hienosta, juuri startanneesta postapokalyptisesta nettisarjakuvasta, tutustukaa! No End on kahden erinomaisen taiteilijanörtin yhteistyö ja hnngggh en malta odottaa jatkoa!