Rakas Joulupukki...

Glögiä ryystäessä ja tonttusilhuetteja leikellessä malttamattomuus sen kuin yltyy. Vitsit, en muista koska olisin viimeks ollut näin tohkeissani joulusta! Ehkä lapsena.

Mutta! Asiaan. Olen yrittänyt olla ihan superkiltti tänä vuonna, tämmöset asiat olis kivoja jos paketista löytyis, kiitti!

Varaslähtö jouluun.

Oon malttamaton, olispa jo joulu! Jouluvaloja en tosiaan ihan kiusallanikaan pistä ikkunaan vielä marraskuun puolella, mutta kyllähän sitä nyt fiilistellä ja askarrella sopii.

Joulukalenteri valmiina! Pakko mainita pari asiaa. Ensinnäkin, mulla ei ole vuosiin ollut suklaakalenteria. Toiseksi... entä sitten, että olen jo 27? Olen ikuinen lapsi, joulukalenterit kuuluu asiaan! Plus se on videopeliaiheinenkin vielä, hehe.

Glögiä ja Omaa taivasta.

Omituinen näpertelyaskartelupuuska iski, joten sakset ja liima kouraan ja joulukortteja väkertelemään! Miehen ilme oli priceless kun vilautin sille aikaansaannoksiani. Mitä vikaa joulutonttu-Vinyylissä?

Kissit voi hyvin ja pulleasti, Viski etenkin. Se on lihonnut varmaan kilon siitä kun tuli meille. :I

I love my nerds sweet and shy!

Jokaisella on ihan varmasti se tietty ihmistyyppi, mikä viehättää eniten? No, minulla voisi kärjistetysti sanoa sen olevan nörtit. Tai no, ei ihan ehkä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta... romantisoidussa mielessä, jos nörteistä nyt sopii sellaista mielikuvaa käyttää.

Ei välttämättä juuri ne hikiset rasvalettiset WoWittajat, mutta kyllä voisin melkeinpä sanoa pitäväni eniten ihmisistä, jotka viettävät runsain määrin aikaa tietokoneen näyttöä tuijotellen tai jonkin pelikonsolin ohjain kourassa. Aina mulla on ollut ystävänä ihmisiä, jotka ehkä "tavallista" enemmän pelaavat videopelejä tai hengaavat koneellaan, jotenkin vain ajaudun tällaiseen seuraan ja hyvin tullaan toimeen. Ehkä kärjistetysti sanottuna "nörtit" ei osaa teeskennellä olevansa jotain muuta kuin mitä ovat, ja jos onnistuvatkin teeskentelemään, on se niin läpinäkyvää, että se on lähinnä sympaattista.

Toivottavasti kukaan ei pahastu tästä kirjoituksesta. Sitä en tällä nimittäin aja takaa, vaan lähinnä halusin vain vaahdota julkisesti fiksaatiostani erästä tiettyä nörtihtävää miestä kohtaan.

... minähän menin naimisiin tällaisen tapauksen kanssa. On bändipaitaa, videopeliteemaista ja kasaripiirrettyä, pelikonsolia löytyy kuutta erimallista (käsikonsoleita lienee tällä hetkellä neljää erilaista?-)), vähän on figuureitakin hyllyssä ja aikaa pelaamiseen kuluu viikottain monia kymmeniä tunteja. Toki myös meikäläisen videopelipanostuksella, hehe.

Nytpä mulla on kotona siis mies, joka ymmärtää tietotekniikasta, ja ratkoo pulmat puolestani. Ei tarvitse pähkäillä miksei läppäri pelitä, miksei kaiuttimista kuulu mitään, mikä johto kuuluu mihinkin ja millä saan crackattua auki Photarin piraattiversion. Enkä ihan totta tiedä mitään kuumempaa kuin miehen, joka pelaa expertillä Band Heroen skittaosuudet mallikkaasti ja viiden kultaisen tähden arvoisesti... ;D (Honestly, tästä olen saanut kuulla nälvintää ja paljon.)

Rrrakastan videopelinörttimiestäni, vaikka on hänessä paljon muutakin huikeaa, kuten lapsenomainen innostus kotikaupungin lätkäjoukkueen otteluita kohtaan, viehtymys punkkiin, kasvisruokavalion noudattaminen eettisistä syistä ja eläinrakkaus. Just to mention a few. Voi nolo mikä entry, mutta menkööt. Ei se mikään salaisuus ole!

Minkäslaisista tytöistä tai pojista lukijakuntani tykkää? Kolahtaako emot vaiko nörtit, vai onko näillä niinkään väliä? Eiköhän kukin ihastu ja rakastu ennemminkin ihmiseen itseensä kuin siihen luokkaan johon monesti tulee ajattelemattomasti lokeroitua jengiä!

Saatta kuulla, millaista on hurja elämäni.

Oho, joko minä taas unohin päivittää. No, parempi havahtua myöhään kuin ei milloinkaan!

Ihan ekaksi kiitoksia kamalasti osanotoista lukijakilpaan (aikaa on vielä tämän kuun loppuun, osallistukaahan jos ette oo vielä osallistunu!) sekä tietty kommenteista perheenlisäysentryyn! Kissarintamalla sujuu kyllä vallan mainiosti, melkeinpä paremmin kuin olis voinut kuvitellakaan. Jo kolmantena päivänä seniori ja juniori säntäilivät peräkanaa ympäri kämppää ja painivat kuin parhaat kaverukset, vanhempi pesee pienemmän otsaa ja selkää ja mahaa, hehe. Väkisinkin pistää hymyilyttämään nuo kaksi. Eli eiköhän me Viski pidetä, vaikka aluksi sen piti olla meillä viikon verran vain koeajalla.

Ja jee, yksi uusi lukija lisää! Tervetuloa, Miumiu! Oon ihan hurjan otettu siitä, että haluat seurata blogiani, kun olen ihan samaa mieltä siitä, että meillä tuntuu olevan muutakin yhteistä kuin ikä. Vertaistuki on aina tervetullutta ja jopa toivottavaa, aiheeseen mihin hyvänsä liittyen.

Juurikaan ihmeempiä elämääni ei tällä hetkellä kuulu. Kirjoittelen päivittäin kappaleen tai kaksi, luen sivukaupalla (tällä hetkellä Donna Tarttin "Jumalat juhlivat öisin" vika luku menossa) ja siinäpä se lähinnä sit onkin. Viime aikoina ahdistuneisuus on jostain syystä lisääntynyt ja on alkanut hirvittää, ettei ahdistuslääkkeeni olisikaan sitten niin tehokas kuin olin aluksi luullut. Ei se silti estä minua käymästä kaupungilla, kaupassa tai vaikkapa Know How -messuilla, vaikka välistä tekisikin mieli pinkoa pakoon kun tuntuu, että varmasti joka ikinen vastaantulija katsoo minua halveksuvasti ja inhoten, huh.

Lohtua tuo toki kirpparireissut, vitsit miten huiketa kirpputoreja tässä meidän lähelläkin on ihan kävelymatkan päässä! Pari päivää sit poikettiin Suvilahden Suvi Kirppiksellä, kun edellinen vuokranantaja oli viimein suvainnut maksaa lopunkin takuuvuokrasta ja muutamalla eurolla löytyi läjäpäin mieleistä tavaraa.

Pablo Nerudan runoja, Moby Dick, Da Vinci Code, Kirjastokissa! Lisäksi löysin yhden pullotetun paatin lisää, mulla on hirveä pakkomielle purjelaivoihin ja mereen. Tykkään ajatella että se johtuu siitä, että äidin isän puolella on ollut merimiehiä, jotka karkasivat merille jne. Ehkä vähän romantisoin tuota mielikuvaa, mutta väliäkö hällä.

Ja ettei teiltä ihan pääsisi unohtumaan minkä näköinen naama tämän tekstin takana on, niin muistutukseksi vielä kuvaa silmälasipäisestä Inkeristä, hehe.

Äiti pääsee kommentoimaan taas sitä miten vakavalta ja onnettomalta muka näytän. ;D Ja on mulla oikeasti muitakin vaatteita kuin tuo hiljattain kirpputorilta ostamani villapaita, kunhan nyt sattui kuvanottohetkellä olemaan taas päällä.

Vitsit, odotan joulua ihan tosi innoissani. En tiedä miksi. Mies osti mulle eilen joulukalenterin, ja hirveä hinku olis leikellä punaisesta kartongista tonttu-ukkoja ikkunoihin ja oviin, ehkä postaan niistä seuraavaksi. ;D Mikä teidän mielestä on parasta joulussa, ja jos ei mikään, niin miksei? Onhan se aika kaupallista meininkiä nykyisin, joo, mutta itse ainakin vaalin muistoissani sitä ihanaa lapsena koettua joulutunnelmaa, perinteikkäät joulusapuskat, lahjat, joulusauna ja kaikki! Ei ne lahjat enää tätä nykyä tärkeintä ole (paitsi että tykkään kyllä antaa lahjoja enemmän kuin vastaanottaa niitä, hehe), mutta joulun alla puuhasteleminen sitäkin enemmän. Tulispa lunta jo! Mutta jouluvaloja en laita kyllä ikkunaan kuin vasta joulukuun puolella, siihen mä vedän rajan!

Uusi perheenjäsen!

Aikomukseni oli tehdä tämä vasta huomenna, mutten malttanutkaan enää, joten tulkoot nyt sitten. Samallapa postaan ensimmäistä kertaa elämäni aikana kaksi kertaa päivässä, huikeeta!

Vinyylille ollaan pohdittu kissakaveria jo tovin, ja sattumoisin täältä Vaasasta löytyi yksi kotia vailla oleva pentu. Tänään käytiin ikäänkuin ex tempore hakemassa vauveli koeajalle, jotta nähdään, miten seniori ipanan ottaa vastaan, ja, no, kyllähän se tuosta kai.

Hän sai nimekseen Viski. Oli heti alusta alkaen kuin kotonaan, ruoka ja juoma maittoi, laatikkokin löytyi ilman kommervenkkejä ja röyhkeyttä löytyi niinkin paljon, että tohti napsia meikäläisenkin lautaselta makaronin kitaansa. Hurja peto on hän!

Vinyyli ei hirveästi diggaa uudesta potentiaalisesta pikkuveikasta. Se on ällöttävän söpö, pörröinen, miukuva ja kolme kertaa pienempi. Vähempikin pistää epäluuloiseksi.

Mutta hiljaa hyvä tulee. Siinäs nyt sähisevät ja murisevat toisilleen aikansa - tai no, Vinyyli lähinnä sähisee ja murisee, mutta eiköhän tästä ihan kelpo kissaparivaljakko saada. Jos ei, niin aina voi palauttaa tuon naperon, vaikka en kylläkään tahtois millään, hehe.

Sunnuntai.

All the best cowboys have daddy issues.

Vaikka Venäjällä saattaakin piakkoin astua voimaan laki joka kieltää emoteinit, niin ei se silti meidän jokaisen sisäistä emo kidiä kukista, heh.



I tried to be the one that everbody loved
Where has that gotten me?
I tear myself to shreds to prove that I'm someone
That I could never be

Now these unsightly marks define me

So, help me please someone come quick
I think I am losing it
Forgive me I inherited this
From a stranger I'll never miss

I'm sick

My father taught me firsthand how to be set free
Give up and run away
I wish I could drain out his half of blood in me
But I'd still have his face

I curse reflections everyday

So, help me please come quick
I think I am losing it
Forgive me, I inherited this
From a stranger I'll never miss

Here is my own family tradition
Following footsteps into addiction
So is there a way that I can find peace
While still numbing my pain
Is this my fate?
Cause your only son still can't seem to find his way

So help me, please someone come quick
I think I am losing it
Forgive me, I inherited this
From a stranger I'll never miss.

So father where the hell are you now?
I think that you would be proud
Your son whos so unluckly
Fell right next to the tree

I hope your proud of me,
I hope you're proud.

----------------

Tällaista tänään.

This - is - VAASA!

Hehe, olin jo aikani suunnitellut että käyn napsimassa valokuvia tästä lähiympäristöstä jutuista, joista tykkään, mutta ensinnäkin mulla kesti ihan hirveän pitkään saada aikaiseksi, ja toiseksi... kamerasta loppui patterit kesken, joten otin pari surkeaa kännykkäkamerakuvaa ja loput jäi kuvaamatta. Pöh! Mutta ehtiihän sitä.

Eli jee, kuvia!

Tässä ylläolevassa kuvassa näkyy meidän talo! Tai sen takapiha ainakin, hehe. Etupuoliskosta otan ehkä joskus toiste kuvan, vaikka se onkin ihan yhtä ruma.

Tänään olen...

kirjoittanut kirjeen eräälle ystävälle!

Valokuvannut uutta ylikivaa villapaitaani, jonka ostin eilen naurettavan halpaan hintaan kirpparilta, hehe.

Lisäksi kävin myös ostamassa vessapaperia ja kissanruokaa, räpsimässä valokuvia ja öö. Kohta puolin pitää lähteä keskustelemaan ammattikoulun opinto-ohjaajan kanssa mahdollisesta opiskelusta, hui! Sitä ennen väkerrän vielä miehekkeelle herkullisen eväsleivän, hörppään kupin kahvia ja lukaisen pari lukua Tuntematonta Sotilasta.

Niin ja hei, kaikki ei-rekisteröityneet Bloggerin käyttäjätkin ovat enemmän kuin tervetulleita osallistumaan edellisen entryn lukijakilpailuun! Eli nyt vaan osallistumaan, jos ei muuten niin vaikka ihan vaan huvin vuoksi! Hopi hopi!

Kevyttä aamulukemista, kirpparilöytöjä + lukijakilpa!

Tästä tulee nyt kyllä sit niin sekava postaus että ette oo toista samanmoista ennen nähneetkään, hehe. Joskus on vaan kiva räpsiä kuvia ihan tavallisesta arkiaamusta, kirpputorilta tekemistään löydöistä ja hetken mielijohteista. Tätä siis luvassa, jee!

Aamu-Inkeri. Tai oikeastaan kello alkoi olla jo lähempänä yhtätoista, hehe.

Jostain syystä viimeaamut ovat alkaneet mulla superisolla kahvilla ja Sinuhe Egyptiläisellä. Häpeäkseni on pakko myöntää etten ennen tätä ollut aiemmin kajonnutkaan koko opukseen, mutta olen iloinen, että viimein niin tein. Waltari hämmentää mua suuresti, tuo on nimittäin aivan huikea.

Eilen käytiin miehen kanssa MiniManissa ja siellä myytiin piparkakkutaikinaa 0,50e/pkt, joten pitihän sitä sit ostaa, hehe... Puoli pakettia popsittiin ihan vain sellaisenaan, mutta tänään kokeeksi leivoin lopusta ihan pipareita. Halusin testata myös uunin, koska se tuntuu paistavan hirveän epätasaisesti kaiken, mutta levottomasti vahtaamalla kekseistä tuli ihan passeleita, win!

Eilen eksyttiin KELA-käynnin jälkeen myös yhdelle isolle kirpparillekin, josta tuli tehtyä todella muikeita löytöjä naurettavan edullisesti. Nothing makes me as happy as cheap dvd's. <3

Nää ylläolevat oli miehen mieleen, alemmat allekirjoittaneen löytöjä!

Ostettiin myös uusi lamppu keittiöön, koska vanhan kanssa ilmeni jotain ihan käsittämättömiä ongelmia. Vaikka lamppu valokuvausaiheena onkin sinänsä melko tylsä, tässäpä silti kuva siitäkin.

Eikä kirpparikäynnit ole mitään ilman kirjalöytöjä...

Miehelle Slummien Miljonääri, mulle Hunter S. Thompsonin "Fear and Loathing in Las Vegas" englanniksi! Eat, Pray, Love tuli ostettua jo viime viikolla, mutta kuvasinpa senkin nyt samaan syssyyn kun en aiemmin niin tehnyt. Ehdin sen lukaistakin jo, ja vitsit miten mua kismitti sen lukeminen: jo perusoletuksena ajattelin sen olevan jotain nyyhkysoopaa siitä miten joku eukko hakee elämäänsä muutosta ja löytää itsensä ja suuren rakkauden toiselta puolelta maapalloa... mutta kauhukseni samaistuinkin moniin asioihin. The horror! Välillä pisti vihaksi niin paljon, että olisin halunnut heitellä kirjaa pitkin seiniä, mutta siltä kohtalolta opus välttyi. For now.

Ja siis jos jollekulle jäi epäselväksi, niin kyllä, pidin siitä, ja todella hyvä kirjahan se oli. Tai ehkä alan olla jo lähellä täti-ikää että tommoinen hömppähuuhaakirjallisuus uppoaa muhun? Huh.

NIIN, ja sitten siihen lupaamaani lukijakilpaan, haha!

Koska eilen kirpparilta tarttui mukaan Fear and Loathing in Las Vegas englanniksi, mulla on nyt hyllyssä tarpeettomana suomenkielinen pokkari samasta kirjasta. Tämä kyseinen pokkari on ihan iskemätön, en ehtinyt sitä vielä kertaakaan lukaista, joten se lähteekin sitten tämän pienimuotoisen kilpailun voittajalle kotiin palkinnoksi, jee!

Kilpailuun osallistut kommentoimalla tähän merkintään. Tehtävänäsi on vastata näihin kirja-aiheisiin kysymyksiin:

1. Paras lukemasi kirja? Miksi juuri se?
2. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
3. Hirvein lukukokemuksesi?

Mielenkiintoisimmat/hauskimmat/mieleenpainuvimmat vastaukset palkitaan, ja "kilpailuaikaa" on marraskuun loppuun asti. Sen jälkeen valitsen mielivaltaisesti suosikkini, jolle kirjan postitan. Eikös olekin jännää?-) Eli nyt vain kaikki mukaan ja osallistumaan, jee!