Oota mä luen tän eka.

Nyt on huhtikuu. Huhtikuu! Arvatkaapa kahdesti, minkälainen sää oli aamulla ulkona kun lähdin töihin?

Oikein.

Ai ollaanko me jo keväässä? Eipä uskoisi. Ei sentään sataa pyryttänyt lunta kuin keskitalvella, mutta ei hirveästi käynyt mielessä, että kesäkuu on vain puolentoista kuukauden päässä, heh. Nää kuvat on mun työmatkalta.

Onneksi ei ollut edes kylmä, vaan aika leutoa. Koivuista pölisi isoja valkeita hahtuvia ja meri oli ihan jäässä vieläkin. Vaikken ihan hirveän kylmissäni ollutkaan, niin töissä piti silti napata muki kahvia.

Heti ekalla viikolla sain käyttööni korvattoman Hemuli-mukin. Koko henkilökunta juo erilaisista muumimukeista ja rehtori lykkäsi tuon mun kouraan ja sanoi, että saat sinäkin tämmöisen, ettet tunne oloasi ulkopuoliseksi. Oikeestaan tykkään tuosta mukista hurjasi, just siks että sen korva on rikki. Haamukorva, hehe.

Vaikkei saparot ihan ookaan 27-vuotiaalle sopiva kampaus, niin tykkään näistä silti just nyt kovasti. Otsatukkakin alkaa olla kivasti ylikasvanut (=jatkuvasti silmillä) ja ton hatun kanssa tää kombo on aika muy bueno. Me likey! Tältä näytin tänään. Buu!

Mä en kykene sanoin kuvaamaan miten kovasti rakastan tuota hommaa. Kolmas viikko puolivälissä ja vieläkin vaan jaksaa jaksaa. Toki välillä tapani mukaan stressaan, mutta kai se on vain osa luonnettani. Silti, en osaa juuri nyt kuvitella parempaa työ(harjoittelu)paikkaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen, saan puhua englantia, touhata lasten kanssa (jotka eivät ainakaan tahallaan ilkeile, vaan ovat parhaimmassa tapauksessa vain sympaattisia ja hauskoja), askarrella, organisoida, jeesata. Ihmeen hyvä mieli tulee, kun näkee, että hei, sillä mitä teen on oikeasti saumaa vaikuttaa ja sillä jopa on jotain merkitystä.

Iltapäivällä käytiin yhden luokan kanssa kirjastossa. Tarttui pari opusta mullekin mukaan.

Jospa viimein saisin luettua Pussikaljaromaanin ja opettelisin virkkaamaan.

Loppuun epämääräinen kuvaoksennus lahjakukista ("Ne oli nii halpoja!"), eilisistä letuista ja sen sellaisesta.