How to lose friends and alienate people.

Ootteko koskaan miettineet kuinka vaikeaa aikuisiällä on saada uusia ystäviä? Lapsesta asti paikkakunnalta toiselle muuttaneena minulle ei ole jäänyt minkäänlaista pysyvää ystäväporukkaa, jonka kanssa pitäisin yhteyttä tai viettäisin viikonloppuja alituiseen vielä vuosienkin jälkeen. Olen muuttanut elämäni aikana usein ja monesti vielä paikkakunnalta toiselle, jolloin pidempiaikaisia ystäviä on jäänyt saamatta. Totta kai tutustuminen ja moikkaustuttuasteelta ystäväasteelle siirtyminen vaativat aina oman aikansa, mutta toki vikaa on minussa itsessänikin. Tämä on yksi niistä asioista, joiden kanssa yritän tehdä töitä, vaikkakin kehnoin tuloksin. Olen saamaton, laiska, nirso ja ennakkoluuloinen, puhumattakaan heikosta itsetunnosta, joka jatkuvasti kuiskii korvaani että ET SINÄ OLE NIIN KIINNOSTAVA ETTÄ KUKAAN JAKSAISI KATSELLA PÄRSTÄÄSI PIDEMPÄÄN. Siksipä monet potentiaaliset uudet tuttavuudet jäävät vain sille moikkaustuttuasteelle. Puhelimeen on hankala tarttua ja Facebook ei omien nirsoilustandardieni mukaan ole se paras mahdollinen väylä tutustua ihmisiin.

Totta kai minullakin on ystäviä elämässäni. Ja hyviä ystäviä ovatkin! Ainoa miinuspuoli on se, että asumme kaikki mittavien välimatkojen päässä ja sellainen monille mahdollisesti tyypillinen ja tavanomainen kahvilla käyminen, juoruilu, avautuminen, yleinen hengailu yms. on minulle ihan vierasta ja tuntematonta. Toki puhelimitse voi yhteyttä pitää ja kaikenmaailman sosiaaliset mediat Internetsin syövereissä helpottavat tätä entisestään, mutta kyllä mä ainakin toisinaan kaipaan sellaisia IRL-hengailukavereita, joille voi soittaa tyyliin mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja kutsua kahvillelenkillebaariin, tehdä typeriä asioita, kuunnella, vuodattaa, lohduttaa, tukea, nauraa, itkeä, ihansama, mitä vaan! Mistä aikuinen ihminen nykypäivänä löytää uusia ystäviä? Vai onko ne läpi koko elämän ne samat vanhat naamat vaan? Onko uusia ystäviä vaikea löytää ja saada kiinni pelkästään omasta itsestä, olosuhteista, muista ihmisistä vai näistä kaikista? Kuinka moni on löytänyt työpaikalta hyviä ystäviä? Kouluista? Baarista? Mitä jos tietää heti toisen tavattuaan että ei tule toimeen tämän ko. henkilön kanssa? Voiko ystäviä saada senssipalstoilta? Foorumeilta? Voiko nettikavereista tulla IRL-ystäviä? (No voi, joo, tietysti, how silly, hehe.)

Oliskin niin helppoa että nappia painamalla, kaveripyynnön hyväksymällä ystävystyisi.

Eilen tapasin erään äärimmäisen miellyttävän pariskunnan, jonka luona kävimme hengaamassa muutaman tunnin ajan. Valehtelmatta mulla oli ihan älyttömän hauskaa ja mukavaa, ilmapiiri oli rento, meininki ei mennyt ylettömäksi dokaamiseksi vaan sosialisointi oli se pääasia. Liki saman tien perille päästyämme mulle tuli tervetullut olo ja vahva fiilis, että vitsit, näiden ihmisten kanssa haluan hengata useammin, enemmän, paljon! Tähän mahtavaan parivaljakkoon tutustuin mieheni kautta, joka oli tutustunut heihin erään kaverinsa kautta, joka oli tutustunut pariskunnan kauniimpaan osapuoleen samassa työpaikassa. Huh, mikä ketju. Miten te olette tutustunut uusiin ihmisiin ja saaneet ystäviä? Vieläkö pyörii ympärillä pelkät samat tutut turvalliset (ja rakkaat!) naamat vuodesta toiseen, vai mahtuuko vielä mukaan uusia? Toivoisitteko uusia ystäviä elämäänne? No hei, kukapa nyt ei toivois. Ei ystäviä voi koskaan olla liikaa! Jakakaa nyt kaikki hei kokemuksia ja vinkkejä, ajatuksia ja mielipiteitä!

(Kuvat googlen syövereistä.)