Hyvää Pyhän Patrickin päivää!

Eli happy St. Paddy's Day! Pyhän Patrickin päivä lienee tällä hetkellä ylivoimaisimmin suosikkijuhlapyhäni vuodesta, vaikkei se suomalaisten juhlapyhiin kuulukaan. Vaikka juhlan alkuperä onkin hyvin kristillinen ja minä olen tätä nykyä aikamoinen pakana (tai en ainakaan mitään myönnä suuntaan tai toiseen) on tämä kyseinen päivä, 17. maaliskuuta, kohonnut juhlistamisen arvoiseksi ihan vain irlantilaisuutensa vuoksi.

(Saanpa myös hyvän tekosyyn postailla kuvia vuoden takaisesta Dublinin matkasta, hehe!)

Juhlapäivää vietetään siis joka vuosi (ylläri!) 17. maaliskuuta. Pyhän Patrickin Päivää eli Saint Patrick’s Dayta (iiriksi Lá Fhéile Pádraig) vietetään maan suojelupyhimyksen muistoksi vuosittain. Irlannin lisäksi päivää juhlitaan laajalti ympäri maailman esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Juhlaperinteisiin kuuluu mm. vihreään pukeutuminen ja kolmiapilan kantaminen vaatteissa. Alkuperältään juhla tosiaan on kristillinen, vaikka se onkin nykyään saanut myös monenlaisia maallisia muotoja. Vuosi sitten olimme suunnitellusti mieheni kanssa Dublinissa juurikin 17.3. aikaan, jolloin siellä järjestettiin - kuten joka vuosi - suuri paraati Pyhän Patrickin kunniaksi. Emme käyneet katsomassa sitä, haha, sillä pelkästään Dublinissa paraatia oli pällistelemässä paikan päällä noin puolisen miljoonaa ihmistä, joten mahdollisuudet nähdä paraatista yhtikäs mitään olivat melkoisen pienet. Hassuja hattuja, kasvomaalauksia, lippuja, viirejä sun muita toki vilisi kansalaisilla senkin edestä, ja päivän kunniaksi ympäri kaupunkia oli pystytetty erilaisia huvipuistopisteitä kansalaisia huvittamaan.

Pakko mainita myös se asia, jota moni varmasti pohtii, eli kyllä, alkoholi oli hyvin suuri ja näkyvä asia tässäkin päivässä erityisesti Dublinissa, huoh... Kadut olivat päivän jälkeen ihan uskomattoman siivottomassa kunnossa ja meitä vastaan talsi lukuisia lapsiakin tuhannen tuubassa, ja kaiken kaikkiaan Pyhän Patrickin päivä Dublinissa oli kuin Suomen Vappu Helsingin Senaatintorilla. Niin ne juhlapyhät vain menettävät alkuperäisen tarkoituksensa.

Pyhän Patrickin ansioksi lasketaan kristinuskon jalkautuminen Irlantiin. Setä Patrick ei kuitenkaan ollut syntyjään alkuperäinen irlantilainen, vaan joutui myydyksi orjaksi sinne ollessaan kuudentoista. Orjuudessa hänestä tuli harras kristitty, ja paettuaan hän vietti vuosia luostarissa Ranskassa, kunnes palasi jälleen takaisin Irlantiin jatkamaan käännytystyötä ja järjestämään kirkollisia oloja.

Pyhän Patrickin päivänä ihmiset monesti kantavat vaatteissaan kolmiapilaa, joka on sekin lähtöisin Pyhältä Patrickilta itseltään. Hän käytti esimerkkinä uskostaan kuuluisaa kolmilehtistä apilaa, josta tuli myöhemmin Pyhän Patrickin ja pyhän kolminaisuuden symboli. "Patrickin mukaan kasvilla on vain yksi varsi, mutta kolme erillistä lehden haaraa, jotka edustavat Pyhää kolminaisuutta (engl. Holy Trinity) eli Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä, jotka ovat kaikki saman kokonaisuuden erillisiä elementtejä." (Wikipedia)

Ihan kiusallanikaan en laita tähän kuvaa kolmiapilasta, vaan kaksi tatuointiaiheista kuvatusta neliapilasta. Hahaa!

Virheellisesti en ole itse käytellyt apiloita asussani Pyhän Patrickin päivänä muuta kuin pinssimuodossa, kas kun Flogging Mollyn logossa esiintyy (neli)apila.

Pakko myöntää nolosti ja häpeillen, että innostukseni tätä irlantilaista juhlapäivää kohtaan kumpuaa vain ja ainoastaan rakkaudestani Irlantia kohtaan, enkä ole liiemmin tätä päivää muistanut tai juhlistanut muuten kuin ajatuksissani. Viime vuotinen St. Paddy's Day oli kyllä aikamoinen käännekohta, kummasti sitä kiinnosti Dublinissa Liffey -joen rannalla pohtia ja juhlia ympäriinsä hortoilemalla ja sanomalla käsipäiväätä paikallisten kanssa.

Tänä vuonna tarkoituksena on kuitenkin ihan lähteä ulos juhlistamaan tätä irlantilaisten mainiota kansallispäivää, ja tarkoituksena onkin vihreisiin asusteisiin sonnustautuneina (ja hassu hattu päässä, hehe) suunnata kohti Vaasan yötä ja paikalliseen irkkupubiin O'Malleysiin kuuntelemaan kelttiläistä musiikkia soittavaa The Rogues -bändiä ja nauttia tuopillinen Guinnessia.

Mitenkäs te, rakkaat lukijani? (Kaksi uutta lukijaakin ilmestynyt jostain, ihanaa! Tervetuloa, toivottavasti viihdytte!) Herättääkö Pyhän Patrickin päivä minkäänlaisia ajatuksia, juhlitteko, oletteko kiinnostuneita, vai onko se taas vain yksi syy lisää juoda itsensä räkäkänniin?