Kasvissyönnistä.

Ihan aluksi ISO KIITOS kaikille, jotka kommentoitte edelliseen merkintääni! Pelkäsin ihan älyttömästi vastaanottoa, koska hei, kuka nyt tuommoisesta julkisesti kirjoittaa (paitsi minä) ja odotin ihan hirveää paheksuntaa ja vihaisia kommentteja, mutta sainkin vain ihania osanottoja ja positiivista palautetta. Kiitos hurjan paljon, ja anteeksi etten mä vastannut niihin kommentteihin. Halusin tälleen kaikille yhteisesti sanoa että merkitys oli suuri ja olin ihan superliikuttunut. Tuki ja kannustus tuntui valtavalta ja ihan sellaiselta että enhän mä nyt tuommosta ansaitse ollenkaan. Joten... kiitos.

Ja sitten! Mulla onkin jopa ihan asiaa mistä haluan kirjoittaa! Nimittäin kasvissyönti!

Mä en ole ihan varma miksi haluan kiusata itseäni tälleen, mutta koen nyt kuitenkin sen verran vahvan halun kirjoittaa tästä, että ei maha mittään! Koen kasvissyönnin ja etenkin oman kasvisruokavalioni aika tulenarkana aiheena ja oon aina ihan varma että joku hyökkää mun kimppuun ja pommittaa kysymyksillä joihin en osaa millään vastata jos vaan teen pienenkin virheen tai paljastan tietämättömyyteni. Ja silti haluan julkisesti puhua tästä, hyi kamalaa! Oon varmaan vähän masokisti, mutta sama se: tulkoon mitä tulkoon!

Yksi mun opiskelukaveri sanoi tuossa alkuviikosta kampuksella kun puhuttiin ylioppilaslehdestä johon se oli kirjoittanut yhden artikkelin, että hei, sustahan sais hyvän jutun lehteen kun oot kasvissyöjä. Minä heti tietysti kieltäydyin, että ei saisi, kun oon ihan oikeasti sitä mieltä, ettei mun kasvissyönti kestä lähempää tarkastelua ja että siitä irtoaa pohja ihan saman tien jos nostan sen päivänvaloon. Silti koen kasvissyönnin hurjan tärkeänä periaatteena ja elämäntapana, eettisenä valintana ja oon aina ihan haltioissani jos tapaan muita kasvissyöjiä ja etenkin vegaaneja! Tuleehan siitä sellanen tietynlainen yhtenäisyyden tunne ja ennenkaikkea mä haluan kuulla muiden periaatteita ja ajatuksia aiheesta!

Ehkä siksi mulle omasta ruokavaliostani puhuminen on niin hankalaa, kun aloitin alkujaan kasvissyönnin sellaisena periaatteettomana kokeiluna. Mun joku silloinen kaveri oli kasvissyöjä ja sittemmin siirtyi vegaaniksi ja jotenkin siitä innostuin ja mietin että JOO, kasvisruoka on paljon terveellisempää ja uskoin ihan vakavasti sen sopivan mulle paremmin kuin lihan syömisen. Eli ei siis niin kuin mitään järkevää syytä! Muutenkin mun kasvissyönti oli vähän mitä oli. En missään vaiheessa sitä niin vakavissani noudattanu ja söin silloin tällöin punaista lihaa, kanaa ja kalaa, mutta pääasiallisesti pelkästään kasvislinjalla. Omantunnon pistoksia tietty podin hurjasti aina "sorruttuani", mutta toisaalta, eihän mulla ollut mitään suurempaa periaatetta siinä takana. Onneksi sit oon väistämättä vähän ajatellut asiaa ja nykyisin tämä on nimenomaan periaatteellista, kannanotto ja mielipiteen ilmaus - plus kasvisruoka nyt vain on ihan superhyvää, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Punaisen lihan ja kanan syöminen mulla jäi kokonaan jo vuosia sitten, joskin kalaa söin satunnaisesti vielä vuonna 2009.

Syvällisempiä periaatteita mä en uskalla alkaa tähän kirjoitella. Tai no, äh. Yksi minkä mä monesti nostan esille kun multa kysytään että miksi sä olet kasvissyöjä on se, että en vaan haluais millään tukea lihan tehotuotantoa. Mä en halua olla millään tapaa osallinen sen toiminnan kanssa. Kananmunatkin tuottaa mulle päänvaivaa, en oikein tahtois niitäkään syödä, joten meille ei edes kananmunia kotiin osteta. Joissakin tuotteissa joskus on kananmunaa vähän, en oikein sitä enää niin tarkkaavaisesti seuraa, mutta jos huomaan että tuote sisältää kananmunaa niin heti nihkeilen ja poden huonoa omaatuntoa... Mutta loppujen lopuksi mä tiedän näistä asioista hyvin vähän. Opin kuitenkin onneksi kaiken aikaa uutta ja sellaista hienoista valveutumista tapahtuu melkein päivittäin. Se on musta ihanaa, oppiminen on niin hienoa ja no, oon mä sisimmässäni vähän eläinaktivisti. Mut sillain nimellisesti vaan (vaikka penskana mun silloisen parhaan kaverin kanssa muodostettiinkin ihan tietoisesti kahden hengen eläinten-/luonnonsuojelukerho ja haluttiin tehdä hirveesti asioita eläinten hyväksi, vaikkakin se sit jäikin vain kantaaottavien sarjakuvien piirtelyn, roskaajien dissaamisen ja WWF:n tuotteiden myymisen tasolle!). Oon vähän huono ottamaan enemmän selvää asioista ja ottaakseni osaa erinäisten järjestöjen (kuten esim. Animalian) toimintaan, vaikka haluaisinkin. Kai mua vähän pelottaa että en ole 'tarpeeksi' periaatteellinen ja pätevä, ja että oon vaan pinnallinen ja kasvissyöjä muotisyistä (mikä ei kyllä pidä paikkaansa!).

Onnistuin yllättämään erään toisen tuttavan kanssa kerran kehumalla sen poikaystävää, joka kuulemma käy metsällä silloin tällöin ja kanssa sit kokkaa kotona pyytämäänsä riistaa. Varmaan sitä oletetaan että kasvissyöjänä raavin moisilta hirviöiltä silmät päästä, mutta musta se on oikeasti aika hienoa, että hakee itse oman sapuskansa metsästä kuin että väijyis supermarketin lihatiskillä ostoskärryjen kanssa sitä muovirasiaan käärittyä jauhelihaa. Jos sitä lihaa on syötävä niin parempi vaihtoehto tuo on kuin että tukee sitä lihanjalostamoa, jossa lihakarjalla on syntymästä asti surkeat olot ja missä ne päästetään päiviltä nopeutta tai kivuttomuutta ajattelematta.

Mut en mä silti halua ketään käännyttää. Se on jokaisen oma valinta. Mulla nousee niskakarvat pystyyn pakostakin jos tapaan sellasia vegaaneja tai vegetaristeja jotka ihan avoimesti ja kovaan ääneen alkaa tuputtaa näkemyksiään väkisin muille. Koen sen vähän samanlaisena asiana kuin jos joku tulee tuputtamaan mulle uskontoaan. En mä sitä epäile, etteikö moni olisi sen takia "kääntynyt", mutta musta jokaisella pitäis olla valinnanvapaus ja oikeus tehdä elämässään niitä päätöksiä mihin itse sattuu törmäämään ja jotka näkee tärkeiksi tehdä ilman, että jatkuvasti joku kiihkomielisenä kuiskii korvaan että TÄMÄ ON AINOA OIKEA TAPA. Mutta tämäkin on vain mun mielipide!

Huh, olisinkohan mä höpötellyt jo tarpeeksi. En muuten oo! Pakko mainita, että olen kokeillut myös vegaanina oloa! Tosin siitä on jo kaksi vuotta. :I Mutta mä rakastin sitä, tuli oikeasti sellainen olo että NYT mä teen jotain oikein! Tosin en nyt sitä riittävän oikein tehnyt, koska söin ihan liian vähän ja paino lähti laskuun liikaa, eli epäilen vähän että ehkä vegaanius siinä elämäntilanteessa oli mulle vain yksi tapa lisää kontrolloida syömistäni ja laihduttaa, mutta kyllä mä sen vielä joskus teen ja sillä kerralla oikein! Moni sekasyöjä usein kauhistelee vegaaneja, että eiks se oo ihan hirveen hankalaa ja vaivalloista ja mitä silloin voi muka enää syödä, mutta kun eihän se ees oo! Kyllä musta aluksi toki tuntui hieman vaikealta löytää ne vegaaniset tuotteet kauppojen hyllyiltä, mutta onneksi jotkut nettisivut jeesaavat ja noi jutut oppi nopeasti! ...mistä tulikin mieleeni, että esim. eläinystävällisistä kosmetiikkatuotteista mä en tiedä hölkäsen pöläystäkään, että jos on vinkkejä, niin kertokaa, suositelkaa, valistakaa! Niihin mä haluaisin seuraavaksi perehtyä.

Mites lukijakunta? Tiedän että siellä on ainakin pari vegaania, olisi ihanaa kuulla jengin omia ajatuksia ja kokemuksia, kertomuksia siitä että miksi olet kasvissyöjä/vegaani, mielipiteitä sun muuta!


(Vegaaninoidat ja jyväzombiet löyty Googlesta hakusanoilla "vegetarian funny".)