Kosmetiikkaa ja kivoja juttuja.

Kattokaas tota otsikkoa! Haha! Enpä olisi ikinä uskonut että käyttäisin tuommoista joskus, koska en vieläkään oikein ymmärrä kosmetiikasta mitään tai osaa edes meikata kunnolla. Muistan kun joskus yläasteella kokeilin surkeita meikkiyritelmiä vailla minkäänlaista tyylitajua (nimim. "valkoinen luomiväri JA huulipuna on NIIN siistin näköistä!") ja säännöllisesti aloin meikkailla varmaan vasta joskus... 2006? Noh, enpä ole tullut juurikaan hullua hurskaammaksi sen jälkeen. Mutta eipä se hirveästi ole elämääni rajoittanutkaan!

MUTTA. Kosmetiikkaa. Mun tapauksessa se tarkoittaa tilausta Yves Rocherilta, jonne jossain mielenhäiriössä tässä taannoin rekisteröidyin ja päätin tökerösti käyttää kevään tarjouksia hyväkseni. Nyt on sit uutta silmämeikinpoistoainetta, kasvonaamiota, vartalovoidetta ja muunlaista tököttiä. Eniten innoissani olen varmaankin kookoshuulirasvasta ja -suihkusaippuasta, sekä persikkaisesta tuoksusta. Olen viimein löytänyt hajuvedet, ooh!
Asetellessani tilaustani pöydälle epämääräisesti lappeelleen havahduin siihen, että mitähän hittoa mä taas touhuan. Joillekin tämä tämmöinen blogia varten kuvaaminen tulee vissiin melkolailla luonnostaan tai että sen outouden raja tulee vastaan vasta silloin kun viskelet karkkeja lumihankeen kuvausrekvisiitaksi, mutta piti kyllä kieltämättä hetkeksi pysähtyä ja olla iloinen siitä, ettei mies ollut kotona todistamassa tätä...
Luonnollisestikin otsikossa mainittavat "kivat jutut" ovat kirjoja, joita on yllättävän pieni pino läppärin vierellä vartomassa, mutta pino kuitenkin.
Kevään viimeinen tentti lähestyy hurjaa vauhtia ja olen tapani mukaan lukenut enemmän kuin surkeasti, vaikka aihealue mielenkiintoinen onkin. Englanninkielen historiaa ja fonetiikkaa olisi tarkoitus tenttiä nyt tulevana torstaina ja luettavaa olis kahden kirjan voimin, joista toinen näkyy kuvassa ja toinen lojuu tuossa tuolilla monistepinona. Osaan mä kertoa Hastingsin taistelusta ja sen summittaisesta vaikutuksesta englanninkieleen ja ei Grimmin lakikaan mulle ihan vieras juttu ole, mutta toi fonetiikkaosio kieltämättä kuumottaa... Noh, onneksi tentin voi aina uusia! (Mun pitäisi lopettaa tällä tavalla ajattelu...)

Lisäksi noudin eilen kirjastosta avoimen yliopiston markkinoinnin kurssia varten aivan jäätävän kokoisen ja kuluneen teoksen, eli ton Kotlerin "Marketing Management" -opuksen... Opiskelen siis läpi kesän kieliä ja markkinointia, koska olenhan innokas opiskelija (ja koska mulla ei ole kesätöitä, buu). Hieman hirvitti aluksi tuo kirjan paksuus, mutta onneksi opettaja selvensi sit, ettei sitä tarvitse kokonaan läpikahlata. Onneksi! Markkinoinninkurssi on paitsi verkkokurssi ja sen suorittamiseen on varattu aikaa kolme kuukautta, se on myös englanninkielinen. Jännää! Seitsemän opintopisteen "Marketing Function in Business", oh yes.

Ja kieliä, joo, niitäkin luen kesäyliopiston puolella (korkeasta hinnastaan huolimatta...). Saksan alkeiskurssi mulla alkoikin jo viime viikolla ja OOH tykkään. Lähdin tuonne vähän sellaisella "no jos nyt jotain, kun kuitenkin pitää lukea uusi kieli" -mentaliteetilla, mutta mitä enemmän kyseistä kieltä opiskelen, sitä enemmän siitä innostun. (P.S. Adlibris voisi toimittaa mun kirjat jo, kiitos.) Kesäkuun alussa mulla on myös tuloillaan viikon mittainen intensiivikurssi japaninkieleen, ja elokuussa vielä jatkuu saksa toisella helpolla kurssilla. Parhaani teen että jotain oppisin. Nyt osaan jo kertoa nimeni ja mistä olen kotoisin ja missä asun, sekä mitä kieliä osaan, haha. Kyllä tämä tästä, pikkuhiljaa!
Opintojen vastapainoksi mun nyt oli kuitenkin aivan pakko lainata kirjastosta myös jotain proosaa, joten mukaan tarttuivat nämä kaksi teosta. Suomalaisia naiskirjailijoita, ooh! Sinisaloa mulle on jo niin monet kerrat suositeltu lämpimästi, että pakkohan siihen oli tarttua, sekä alati kasvava kiinnostukseni vanhoja suomalaisia kauhutarinoita kohtaan johdatti mut suoraan Aino Kallaksen "Sudenmorsiamen" kimppuun. Sitä mä jo malttamattomana eilen aloittelinkin ja vaikka se ohut teos onkin, niin on kyllä hidasta luettavaa. Sudenmorsian ilmestyi jo vuonna 1928, mutta Kallas käytteleekin teoksessaan vanhahtavaa tyyliä, jonka lähtökohdaksi on mainittu vanha Raamattu ja balttilaiset kronikat. Hurjan mielenkiintoista! Samalla tapaa mielenkiintoista kuin esim. Old English, jota ontuvasti käytellen meidän luennoitsija lukaisi meille pätkän Beowulfista. Syttyi kyllä sellainen kipinä meikäläisen rintaan moisesta, että mun on ehkä aivan pakko päästä opiskelemaan lisää vanhaa englantia. Ja miksei vanhaa suomeakin!
JA SIT! Lontoon matka lähestyy hurjaa vauhtia, lähdetään sinne ens keskiviikkona! Apua! Ei olla yhtään ehditty pohtia matkasuunnitelmaa, koska olishan se nyt kiva jo vähän etukäteen kattella että mitähän kaikkea jännää katsottavaa ja nähtävää siellä voisi olla, mikä on ilmaista, mikä edullista ja mikä matkabudjetin ulkopuolella yms. yms. Rahaa kävin tänään vaihtamassa ja hihi mua alkaa naurattaa aina muiden maiden rahat, kun ei niitä usein käsiinsä saa ja kai mua vähän jännittää tuo tuleva matka ja ja. Liput on kaikki ostettu ja tulostettu valmiiksi ja vielä kun malttais paneutua mm. noihin kirjoihin että sais vähän käsitystä siitä että mitähän sitä vois puuhailla, niin jo alkais olla asiat mallillaan. Toki vielä ennen lähtöä mun pitää tehdä parit kouluhommat valmiiksi, mutta ei onneksi ole mitään vaikeaa.

JOO, mut. Nyt kyllä lopetan, vielä tässä koitan saada ennen tämän päivän saksantuntia luettua enkkua ja vois sitä kai syödäkin jotain. Palatkaamme taas asiaan!