Missä välissä heinäkuu on ehtinyt jo näin pitkälle? Vastahan oli vielä kesäkuu! Tuntuu että kuljen jossain sumussa koko ajan ja päivät vaan soljuu perätysten eikä niiden vaihtumista edes noteeraa. Welp, that's summer for you.
Saksankurssi on nyt lusittu loppuun, eilen oli nimittäin tentti. Hnngh hirvittää jo lopputulos, aina mä näitä tenttien lopputuloksia pelkään valtavasti. Koskaan ei mene niin kuin olettaisi eikä todellakaan niin kuin toivoisi! Paitsi filosofiassa. Mutta en mä tiedä. Kyllä mä kaikkeen vastasin, mutta eri asia onkin sitten että kuinka oikein... Enkä tietenkään muistanut miten kirjoitetaan saksaksi kellonajat sekä epävirallisella- että virallisella tavalla. Tai entäs sit ne artikkelit! Huh. Meni arpomiseksi. Siksi mua hieman pelottaakin lopputulos. Paitsi että on mulla silti vahva käsitys että läpi se menis kuitenkin.
Ärsyää hieman kyllä oma aikaansaamattomuus. Ei se ole sitä, ettäkö jäis kaikki tärkeimmät ja olennaisimmat asiat tekemättä, mutta kun kaikki kivatkin jää. Viime aikoina oon lähinnä vain joko a) pelannut PS Vitaa b) kuunnellut musiikkia. En oo ees lukenut. Mä en vain saa aikaiseksi. Ei pysty keskittymään sitten millään, arvaa turhauttaako!
Mutta niin, aikaansaamattomuudesta ja saksankielestä piti vielä sanoa, että sen verran tykästyin kyllä ko. kieleen että tiedän, että olisin menestynyt tentissä paremmin jos vain olisin viitsinyt nähdä enemmän vaivaa. Mun opiskelupanostus oli aika toispuoleista ja laiskahkoa. Saksa tuntuu siitä jännältä ja hauskalta kieleltä että se on niin "tuttua", vaikken ole koskaan elämässäni ennen tätä kurssia saksaa lukenut. Ei mitenkään supervaikeaa, mutta sopivaa. Muistuttaa hurjasti ruotsia ja englantia ja varmaan siksi se tuntuikin niin tutulta. Nyt tekis mieli sanoa että elokuussa alkavaan saksan alkeet 2 -kurssiin panostan kyllä entistä paremmin, mutta ei varmaan kannata uhota. Kuitenkin käy sillain etten jaksa laittaa tikkuakaan ristiin sen eteen, yh.
Voi hitto, kattelin just eilen Facebookista tutun ottamia valokuvia nykyisestä asuinkaupungistaan ja tulin miettineeksi että pitäis itsekin joskus koettaa valokuvata Vaasaa sillain turistimielessä. Koska onhan tämäkin kyllä melkoisen kaunis kaupunki, plus ehkä kameran linssin läpi katseltuna osais arvostaa hieman eritavalla niitä kulmia ja katuja mitä pitkin kävelee usein. I shall try that some day then. Nämä kolme kuvaa tässä merkinnässä on eiliseltä, kun kävelin yliopistolle. Vissiin oli joku Eino Leinon päivä kun liputeltiin ja aurinko paistoi kivasti ja ja Palosaaren sillalta on ihan parhaat näkymät merelle!
Ohhoh, kylläpäs nyt iski kauhea nuutumus kesken kirjoittelun. Tätä mä just tarkoitan sillä etten saa aikaan melkein mitään! Hirveän työn ja tuskan takana saada edes laitettua alulle mitään ja sit nekin jää herkästi kesken, pöh. (Ja äiti, kyllä mä syön niitä vitamiineja, ei tämä siitä johdu! Ehkä mulla on vaan joku kesämasennus.) Jatketaan seuraavalla kerralla taas toisissa merkeissä. Pari potentiaalista (ja ala-arvoista...) postausideaa muhii jo mielessä, so stay tuned!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti