Mutta siis MOI!
Lähdinpä tänään tuossa iltapäivästä miehen yllyttämänä tarpomaan Suvilahteen, jossa treffasin aviomiehen kanssa Suvi-Kirppiksen pihalla. Ensin ihmeteltiin täysin revennyttä/räjähtänyttä fillarin takakumia (se just vaihdettiin viime viikolla...) ja sit suunnattiin skirballe sisään. Tykkään ihan kauheasti Suvi-Kirppiksen fiiliksestä, kun se on paljon pienempi ja jotenkin ilmavampi ja syrjemmällä kuin esim. Adam&Eva, joten toisinaan siellä on oikein kiva käydä haahuilemassa.
Suvi-Kirppis on muistaakseni vasta parin vuoden vanha kirpputori ja nykyisin sen yhteydessä myydään käytetyn tavaran lisäksi myös kaikennäköistä sisustuskrääsääkin. Auki se on joka päivä, ja pöytävuokrat ovat siellä piirun verran halvempia kuin Aatamissa ja Eevassa. Muistaakseni.
Luultavasti syrjäisen sijaintinsa vuoksi Suvi-Kirppis ei kyllä ihan turhan paljoa ole ottanut tuulta siipiensä alle ja siellä onkin usein todella moni hylly tyhjänä. Onhan se sääli, mutta on sitä ennenkin löydetty mielenkiintoista ja hienoa tavaraa vaikkei hyllyjä täyteen olisi ahdettukaan! Niin myös tälläkin kertaa, hehe.
Käytävät ovat - tai ainakin tuntuvat - avarammilta kuin Adamissa&Evassa ja ei siellä koskaan ole tainnut olla yhtä kova väenpaljous kuin em. kirpputorilla viikonloppuisin.
Suvi-Kirppikselle pääsee kävellen ainakin kahta reittiä mikäli keskustasta tarpoo/fillaroi, mutta tietty myös autolla. Suosittelen kävelemään hiekkatietä sairaalan ja uimahallin välistä/takaa, koska ne maisemat, ne maisemat..!
Kesä vetelee viimeisiään ja syksy on jo käytännössä katsottuna täällä. Koska olen vanhenemisen myötä tainnut törmätä ihan liian monta kertaa lasioveen tai katutolppaan tunsin itseni tänään erityisen tyttömäiseksi ja nostalgiseksi paluumatkalla kirpputorilta kotiin ja päätin kerätä ensimmäisen kukkakimppuni vuosiin. Ja koska olen kunnon bloggaaja, jaan tämän ilon myös teidän kanssanne. Kas näin.
(Hihi miten iloiseksi kauniit kukat voivatkaan mielen saada.)
Jaa niin, ne ostokset. Ehkä voisin niistäkin kuvan tai pari laittaa.
Suitsukkeita, espanjalaista kauhua, ristipistoläpyskä sekä ihan MEGAISO MAATUSKA jossa on kuusi osaa, voi rakkaus! Rakastan maatuskoita - en tiedä miksi - joten pakkohankinta tämä oli. Se sisin, pienin mamuska puuttui, siis se, joka ei enää aukea, mutta hällä väliä, tämä mamma muodostaa kyllä melkoisen vaikuttavan pataljoonan ilman sitä pienintäkin.
Höhö, mua niin naurattaa miten vihaisen näköiseksi nuo pienimmät menee. Vaikka onks se nyt ihmekään kun on niin monen maatuskan sisään sullottu. Ihan kylmässä ja pimeässä ja puun katkussa siellä yksikseen asuvat, nyyh. Mutta on ne kauniita!
Palaillaan taas huomenissa, nyt on kyllä sellainen bloggausinto päällä että ideoitakin ihan pukkaa!
Ihanan kesäinen kimppu vielä syyskuussa ja oih noita rantamaisemia! <3
VastaaPoista